sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Laiska blogikirjoittaja = omaa elämän?

Juu olisikin. Noh mutta kerrataas jälleen mitä sitä ollaan tässä kuukauden parin sisään puuhailtu.

Kotoota Kannustauduttiin tuossa uuden lukiojakson alettua (jee!) tässä kuun vaihteessa. Kiusa on nyt säkäkorkeudeltaan 56cm, kasvaa se siis sittenkin! :D Vauhtia sille on tullut lisää ja lelutkin on alkaneet kiinnostaa enemmän, ruoan ollessa kuitenkin edelleen se Ykkönen. Jälki jäi vähän huonoon malliin tälle vuodelle, mutta jos sattuu vielä tropiikki iskemään ja lumi ja vesi tuolta pelloilta häviämään niin saatetaan vielä käydä yrittämässä.

Pariin kertaan ollaan oikein porukalla tyttöjen kanssa käyty treenaamassa, ja kovin vähän tuntuu Kiusa ottavan häiriötä muista ihmisistä ja koirista, joskus pienestä täytyy huomautella. Haukkutreenejä ollaan nyt aloiteltu, ja ihan hyvin ääntä näkyy tulevan. (Yllättävää sinänsä, Kiusa muutenkin tykkää kommentoida ihan itsekseenkin älyttömän rumalla sammakonäänellään..)

Nenää tyttö käyttää hyvin, ja ensimmäinen esineruutu-treenikin meni vallan mainiosti. Täytynee tässä talven tullen siirtyä sitten enemmän vielä noihin erilaisiin nenänkäyttö-juttuihin, ihmisiä ja leluja sisätiloissa etsimään ja sen sellaista pientä kivaa. Tottistelussa ei ole tullut vielä eteen mitään maailmaa mullistavaa edistystä, mutta pikku hiljaa rakennellaan.. Laitan loppuun linkin yhteen perusasentotreeni-videoon.

Välikuviin ollaan menossa keskiviikkona, katsotaan mitä tuodaan sieltä matkassa.. Kiusa täytti eilen 7kk, ja vihdoin sain otettua uusia kuviakin!







Ja sitten se linkki siihen videoon: http://s3.photobucket.com/albums/y74/ninalle/kiusaemppu/?action=view&current=06122009019.flv .

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Emppu 9v!

Meinasi ihan edellisestä unohtua: Emppu täytti 15.10.2009 9 vuotta! Suurempia synttäreitä ei vietetty, illasta käytiin vanhoja kavereita moikkaamassa Järvenpäässä (Ritan synttäreiden etkot?) ja Emppu sai pari nakkia illasta. :D

Valitettavasti synttärikuvaa ei löydy, mutta josko otettaisiin tämä parin talven takainen kuva vanhasta herrasta:

Virallisesti hurmaava

No niin, nyt on lapsella virallisesti nimi: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI45370/09&R=166 . Kaikki muu mätsää, mutta näkyy väri olevan vähän väärä. Täytynee katsastella noita maalipurkkeja, josko löytyisi sopiva harmaa millä tuon maalaisi. :D

Pari viikkoa ollaan nyt eletty netistä erossa, ja kummasti on taas maailma tuntunut etenevän näiden viikkojen aikana. No, hyvä niin, Kiusan koulutus nimittäin ei ole. :D Sivulletulo alkaa olla kunnossa, paikka vaan välillä heittää eikä persiinkäyttö ole vielä sillä tasolla millä pitäisi. Maahanmenoa voisi tässä joku päivä sitten alkaa treenata.. Työharjottelussa tulee työskenneltyä 10h päivässä niin ei oikein työpäivän jälkeen jaksa kuin kammeta itsensä ja koirat pihalle ja käydä lenkillä, treenaaminen ei oikein innosta väsyneenä.

Viikon aikana olen kehittänyt itselleni mukavasti kriisin Kiusan säkäkorkeudesta. Tuntuu ettei se ole kasvanut kuukauteen yhtään! Okei, kyllä se jo Ellin säkään yltää, mutta kun saisi mennä reippaasti ohi! 60cm narttu olisi kovin hyvä, kiitos. Kasvaahan se tuosta vielä?! Ikää on kuitenkin JO se 5kk ja pari viikkoa päälle.. No, jos se jää miniksi niin siitä tulee agilitykoira. :D

Nyt näkyy mukavasti ripsivän lunta tänne eteläänkin, joten jos hyvä tuuri käy niin seuraavaan bloggaukseen voisi saada vaikkapa lumikuviakin jo. Toivossa on hyvä elää..

Kiusa on nyt pariin otteeseen päässyt telmimään bc-tyttö Priman kanssa, ja mukavasti kaverukset tulevat toimeen. Energiaan vaan tuntuu olevan loputtomiin.. Kuvia ei vielä leikkihetkistä kovin ole, mutta eiköhän niitä tässä kuukauden mittaan saada otettua.

keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Kotisivut päivitetty

Unohdin ihan mainita edellisessä viestissä, että nyt on viimein kotisivuja taas muutettu uutta laumaa vastaavaksi. Käykääs kurkkaamassa, http://lonelyone.net/emppu/

Häivytystä.



Jäljestämistä ollaan nyt jatkettu, ja nyt on iskenyt jonkinlainen stoppi edistymiselle. Kiusa toistaa samoja virheitä jatkuvasti ja itse yritän olla sekoittamatta koiraa enemmän. Saa nähdä mitä tästä tulee, jotain pitäisi keksiä..

Vaikka hampaat lähtivät vaihtoon jo varhaisessa vaiheessa niin nyt ei ole hetkeen lähtenyt yksikään mihinkään suuntaan. Ja mä kun toivoin että olisi tähän mennessä jo kaikki vaihtuneet. :D

Mitään sen suurempaa ei ole tässä hetkeen tapahtunut, Empun kanssa nuo tykkäävät juosta tuhatta ja sataa, ja Kiusa alkaa pikku hiljaa jopa pääsemään Empulta karkuun. Vaikkei Emppu jaksakaan katsoa Kiusaa yhtään sisätiloissa niin hyvin nuo leikkivät pihalla. Lehmiä pääsivät kaverukset taas moikkaamaan viime viikonloppuna, ja yhtä jänniä olivat edelleen.

Ensi viikolla meillä on edessä maisemanvaihdos hetkeksi. Työssäoppimista olisi edessä epämääräinen kasa viikkoja, ja siksi ajaksi muutamme kotia Keravalle. Kiusa pääsee siis tutustumaan vähän kaupunkilaismenoonkin. Veli-Voroa olisi ainakin tarkoitus päästä treffaamaan, ja katsotaan jos K saisi myös maistaa vähän cordenbollie-lihaa. :D





keskiviikko 16. syyskuuta 2009

Jäljestämistä

Kiusa on viime päivinä harjoitellut taas ahkerasti jäljestämistä, ja ihmeen hyvin on homma vielä sujunut. Lapsi korjaa itsensä jo hyvin oikeaan suuntaan eikä huomautteluja tarvitse pahemmin tehdä. Motivaatio on KOVA, ja aloitukseen onkin pitänyt saada vähän rauhallisuutta jotta Kiusa lähtee oikeasti jäljestämään. Koohottaisi muuten ensimmäiset 2 metriä.. Ja ruokahalu on ihan älytön, jäljen päässä oleva rasia kokisi varmasti kovan kohtalon jos en olisi pedon ja saaliin välissä. :D

Sivulletulon kanssa olen nyt aivonystyröitäni vaivannut, tuntuu ettei K tajua yhtään mitä haetaan. Mutta ei kai se auta kuin olla kärsivällinen ja tehdä toistoja, toistoja, toistoja.. Liikkeestä istuminen onnistuu nyt niin, että pystyn itse jatkamaan hieman peruutusta ilman että pentu lähtee perään. Maahanmenot ovat vasta aivan aluillaan. En ajatellut kyllä tottiksen kanssa pitää mitään kiirettä, joten pitäisi varmaan yrittää pysyä siinä suunnitelmassa.. :D

Hampaat ovat olleet vaihtumassa pennulla jo pitkään, ja tänään lähti jopa ensimmäinen kulmahammas. Enää pari hammasta pois ja pari kuukautta ikää lisää niin pääsee jo oikeastikin treenaamaan.. En suinkaan ole kärsimätön.

Pari viikkoa sitten kävimme tutustumassa maailman menoon Imatralla saksanpaimenkoirien suojelumestaruuksissa, ja ihmeen mallikelpoisesti pentu käyttäytyikin (mitä nyt pureskeli katsomossa ihmisiä, murisi muille aarteistaan ja huusi rumalla äänellään..). Nähtiin myös 4 muuta sisarusta, ja kovin ovat pennut saman näköisiä. Lähtiessä piti tarkistaa, että tulihan sitä otettua oikea pentu matkaan. :D Kovasti kannustettiin myös sukulaisia, ja hyvin tuntuivat sedät ja tädit pärjäävän. Katsotaan nyt mikä meidän kohtalomme on sitten kolmen vuoden kuluttua. :)

Sitä vain ei jaksaisi kovin innostua pennun "ominaisuuksista" vielä nyt, kun maailma on kuitenkin lupaavia nuoria koiria täynnä ja jonnekin ne vain usein katoavat. Jos nyt ensin tähdättäisiin siihen, että Kiusa olisi terve kropaltaan ja päältään. Mutta sanotaan nyt sen verran että kyl maar ite ainakin tykkään edelleen. :D

Viikontakaisia kuvia vielä näin loppuun:




keskiviikko 26. elokuuta 2009

Vanhentunutta tietoa





Kiusa 15 viikkoa ( -> viikko sitten).

tiistai 25. elokuuta 2009

Päivityksiä kovaan tahtiin.

Nyt on lauma jälleen muotoutunut uudenlaiseksi, sillä Elli lähti nyt sitten lopullisesti Lieksaan jatkamaan vanhaa elämäänsä. Kovasti tsemppiä pikku-Ellille, toivottavasti kaikki sujuu toiveiden mukaan ja Elliä tullaan vielä näkemään kisakentillä. :)

Kovasti on meno rauhoittunut kämpillä kun ei enää vauhtihirmua ole paikalla. Kiusa tosin alkaa osoittaa kovasti samanlaista vauhtia, joten saa nähdä kauan hiljaisuutta riittää.. :D Hyvin on Ellillä kuulema mennyt, ja eiköhän suju vastaisuudessakin.

Kiusa on nyt 16 viikkoinen, ja painoa ja kokoa voi vaan arvailla (mittatikku ja puntari uupuvat..). Mutta ihan normaalilta tuo näyttää, kovasti alkaa turkki ruskettua ja karva vaihtua. Vielä ei ole kaduttanut nartun hankkiminen. :D

Emppu leikkii pihalla Kiusanhengen kanssa mukavasti, ja muutenkin herra voi hyvin. Trimmauksen jälkeen tuntui tulevan taas vauhtia lisää, liekö sitten optinen harha vai ei.

Itse olen tällä hetkellä nuhakuumehöyryissä, joten tekstikin on sen mukaista. Kuvia tulee kunhan saan omalle koneelle netin (nyt ollaan oltu jo pari viikkoa nettipimennossa, iik!). Hyvää yötä!

torstai 25. kesäkuuta 2009

Kuvia.

On se ihana. <3









Hurmaavaa.

Photobucket

Spn Fluss-Strand Hurma alias "Kiusa". Nyt on homma sitten paketissa, nimet papereissa ja pentu kotona. Lievästi on vielä epäuskoinen olo, ja aina välillä pitää tarkistaa että onhan tuo pentu mulla nyt ihan oikeasti enkä vaan unta ole nähnyt. Ja on se vielä ainakin ollut ihan oikea! :D Urosta olen ollut koko ajan ottamassa, että sillä tavalla homma meni nyt sitten vähän päälaelleen. Mutta mikäs tässä, nimihysteriakin saatiin päätökseen ja pennusta Kiusa tuli.

Nyt vietellään pari viikkoa pentulomaa, Elli majailee sen ajan Lieksassa. Sitten käyn mustuaisen vielä pariksi viikoksi itselleni hakemassa, ja lopulta sitten Elli palaa lopullisesti Lieksaan ja me jäädään Empun ja Kiusan kanssa kolmisteen.

On se vaan mukava kaveri, vetää pitkin pihoja niin että saa jatkuvasti perässä juosta ja naapureilta pyydellä anteeksi.. Ruokahalua löytyy, ja tahto pitäisi saada lävitse aina, maksoi mitä maksoi. Mutta on se vaan pieni! :)

Perjantaina mennään katsomaan sitten Kiusan velipoikaa Voroa Porvooseen. Voro lähti Annan mukaan kun käytiin tänään (tai no, eilen..) pennut hakemassa. Saa nähdä millaisen tappelun laittavat sitten jo pystyyn, tänään osasivat kuitenkin olla nätisti auton jalkatilassa kahdestaan. On se jännä..

Nyt voisi sitten alkaa hysterisoida jäljestämisestä! Saiskohan mistään ostettua ohjaajalle taitoja lisää?

keskiviikko 10. kesäkuuta 2009

Elämä yllättää.

Pari viikkoa ollaan nyt koirien kanssa pidelty hiljaiseloa. Kieltämättä kämppä tuntuu paljon suuremmalta ja hiljaisemmalta nyt, kun Jäynä ei ole enää kaatelemassa tavaroita suurella olemuksellaan. Elli kyllä kovasti yrittää nyt pitää sitten meteliä ja elämää kahden sakemannin edestä, joten ei elämä ihan tylsäksi ole käynyt. :D

Elli on enimmäkseen opetellut haukkumaan käskystä sekä noutokapulan kantoa ja luovutusta ollaan aloiteltu. Kyllä sen kanssa eläminen ja tekeminen on mukavaa. Kummasti on oma kanta narttuja kohtaan muuttunut positiivisempaan suuntaan tuon mustan tirriäisen takia! :D

BH kokeesta voisin sanasen sanoa, tai mitä nyt itse siitä enää mitään muistankaan. :D Vireen pysymiseen olen hyvin tyytyväinen, sillä koskaan ei olla noin pitkää pätkää tehty. Henkilöryhmät tehtiin myös kolmatta kertaa koko Ellin elon aika tuossa kokeessa, joten ei paha. Istuminen meni turhan hitaasti ja epä-Ellimäiseen tyyliin, mutta istui sentään. Luokse tuli hieman hitaasti maahanmenosta, alkoi selvästi jo hieman epäröimään kun ohjaaja jännitti kuin mikäkin ja palkkaa ei tullut. Seuraamisen täyskäännöksissä töppäilin itse, ja omia käsiä voisi tässä lähiaikoina tarkkailla, elivät aika vauhdilla omaa elämäänsä. :D Jäävissä liikkeissä tulleet sivullevilkuilut ärsyttävät, joten niitä tässä nyt sitten nappaillaan poies. Eiköhän tämä tästä.

Koirien kanssa tullaan tässä kuukauden sisällä reissaamaan aika vauhdilla, tänään lähdetään illasta kohti Joensuuta (n. 400km matkaa), menen avuksi 10 pennun sakemannipentuetta hoitamaan. Sieltä sitten kurvataan viikonloppuna takaisin Kannukseen kennelvuoroon juhannukseksi, jonka jälkeen n. 23.6 mennään Lieksan kautta (Elli jää pariksi viikoksi jälkikuurille) mahdollisesti Joensuuhun, sieltä mahdollisesti Lappeenrantaan ja lopulta sitten kotiin käymään Keravalle. Matkaa tulee tuolloin vajaa 1000km.. Ja sitten heinäkuun puolivälin paikkeilla suurinpiirtein sama reitti takaisin. Voi olla perslihakset jumissa kesäloman päätteeksi. :D

Kaikkea on tässä parin viikon aikana sattunut ja tapahtunut, ja saa nähdä muuttuuko sitä elämänmeno taas lisää tässä parin viikon kuluttua. Ollaan heti kaikki viisaampia sunnuntaihin mennessä, toivottavasti ainakin. ;)

Pennuista lupailin laittaa kuvia heti kun vain onnistuu, joten pysykää kanavalla! :D


Elli BH-kokeen kaupunkiosuutta odottamassa.




Elli ja Kidi, järjen riemuvoitot! :D

perjantai 29. toukokuuta 2009

Hei hei Päynä!



No niin, nyt on tämäkin päivä sitten nähty. Aamulla puoli kymmenen aikaan ennen koulun päättäjäisiä alkoi Jäynän uusi elämä, kun pojan saattelin kuljetukseen etelään. Sieltä Pupu lähtee sitten lentelemään kohti Amsterdamia mitä ilmeisemmin 1.6.2009, eli tässä parin päivän päästä.

Sinne se poika autoon hyppäsi ja katseli ettei taida nyt kaikki olla ihan kohdillaan..

Kiitos rakkaalle näistä puolestatoista vuodesta! <3

maanantai 25. toukokuuta 2009

BH Fluss-Strand Elysee

Niin ne vaan meidätkin päästivät läpi käyttäytymiskokeesta (Lieksa 23.5.2009)!



Lisää tekstiä ja videoita ja kuvia tulossa jahka tässä ehditään..

tiistai 5. toukokuuta 2009

Pelastajat!

Tänään käytiin vetäisemässä sitten Jäynän ensimmäinen "pelastuskoiratreeni", spontaaneja tuulen kautta etsimisiä on ennen tehty mutta ei mitään tämmöistä. Jäätiin Jäynän ja kartturi-Marjon kanssa odottelemaan, kun kaksi poloista maalimiestä käytiin autolla viskaamassa metsän kätköihin. Sitten meille iskettiin kartta käteen, kerrottiin mikä on alue ja käskettiin etsiä.

Ja hommiin lähdettiin.. Ensin käveltiin pellonlaitaa Jäynä vapaana niin, että voimakkaalla sivutuulella saatiin tarkistettua ensimmäinen laita. No, puolessavälissä Jäynä nosti nenän pystyyn (tähän mennessä se jolkotteli edes takaisin ja söi heinää) ja heitti pari isompaa lenkkiä, mutta ei lähtenyt vielä hajun perään. Pienen palaverin jälkeen päätettiin lähteä katsomaan pellon toiselle puolelle että mikä sielä oikein haisi. Perille päästiin ja Jäynä kävi nostamassa jäljen ja jäljen päältä esineen metsätilkulta.

Esine tuli talteen ja saatiin lupa jatkaa jäljestystä. Esineen kohdalla sanoin J:lle "Missä jälki", ja siitä sitten lähdettiin tarpomaan metikössä. J ajoi todella hyvin ja rauhallisesti, piti huolta jäljestä eikä häiriintynyt vaikka 5 rytistelevää ihmistä tuli perässä. Jälki meni n. 100m eteenpäin (20m ennen loppua nousi toinen esine), jonka jälkeen tuli tien ylitys ja siitä jälleen ojan kautta metsään. Välillä jouduin poikaa käskemään odottamaan, mutta se ei onneksi menoa haitannut sen kummemmin. Ojan jälkeen jatkettiin n. 15m, jonka jälkeen tuli kulma.

Otti kulman hyvin ja jatkoi matkaa. Sitten tulikin taas pienen tien ylitys, ja Jäynä teki tarkastuskierroksen tietä pitkin (n. 2 metrin alueelta), jonka jälkeen palasi jäljelle ja jäljesti taas varmasti. Lopulta (n. 50m?) löytyi ensimmäinen maalimies, ilmasu meinasi olla vähän hukassa mutta löydettiinpä se sentäs. Kaikki esineet oli myös nousseet matkalla.

Toista maalimiestä lähdettiin etsimään ja kierreltiin ensin tarkistamassa loput pelloista. Tämän jälkeen mentiin takarajalle ja lähdettiin etenemään sitä, Jäynä edelleen vapaana. Loppujen lopuksi nähtiin kartturin kanssa ihmissilmin toinen maalimies n. 100m ennen Jäynää, mutta päästiinpähän ainakin katsomaan kuinka koira reagoi hajuun. Jäynä tuuskaili omiaan edessä, kunnes osui hajuun, nosti nenän ylös ja lähti päämäärätietoisesti etenemään maalimiehelle. Pienen lenkin heitti, ilmeisesti tuuli työnsi hajua hieman sivuun, mutta MM löytyi ja haukkukin tuli hetken päästä.

Olen kyllä erittäin positiivisesti yllättynyt Jäynän työskentelystä, olin ihan varma että jäävät maalimiehet metsään. Mutta yhteistyö pelasi, osasin antaa sille jäljellä hyvin rauhan työskentelyyn ja nenäkin aukesi aina kun piti. Hieno peli!

No, tämän jälkeen piti sitten mennä Daim-lapukalle maalimieheksi metsään. Allekirjoittanut ei ollutkaan siellä missä piti kun piti lähteä etenemään piiloon, joten päädyin rämpimään pitkin soita ja kivikoita.. Noo, lopulta löysin oikean paikan ja hommat tuli hoidettua. Nyt on vaan jalat lievästi kipeinä.. :D

Jäynä ajoi viime viikolla myös ensimmäisen metsäjälkensä: janalta nosto, suoraa n. 20m (+lelu), 90 asteen kulma, 30m suoraan, 90 asteen kulma, 50-70m suoraan (+lelu), 90 asteen kulma, 30m suoraan ja palkkana minä. Eli itse astelin jäljen ja laitoin jäljestäjille merkkejä puihin, ja Marjo sitten ajeli Jäynän kanssa perille. Ilmeisesti oli nostanut jäljen ok, lähtenyt ajamaan hyvin, työstänyt ihan ok:sti kulmat, yhdestä oli tainnut mennä yli mutta korjasi itse. Yhden esineen ilmaisi hyvin, toista ei. Positiivinen ylläri tämäkin. :D

Aamupäivästä tuuskailtiin Jäynän kanssa käytännöntunnilla agilityä, aika tykki oli! ;D Ihmeen hyvin tuo osaa esteet vaikken niitä sille ole mitenkään ihmeemmin opettanut, kunhan ollaan menty. Jopa pientä radanpätkää tehtiin ilman mitään suurempia ongelmia (ohjaaja vain). Kyllä mä sen agilitykoiran vielä joskus hankin, borderterrierin tai minisheltin!

Marjo myöskin tottisteli Jäynän kanssa tänään kun vedin käytännön tunnilla PK-tottista. Persiin käyttö oli vähän heikkoa, mutta seurasi hyvin ja tuli luoksekin kun käskettiin. Maahanmenoa pitäisi ensi viikkoa varten vielä vähän treenata, oli siinä edelleen hidas. Marjo vois kohta ostaa tästä itelleen koiran, on se sitä näköjään sen verran ohjannu viime aikoina. :D

Ja sitten kuvia:

Jäynä ilmaisemassa Tiiaa


Jäynä 20kk

maanantai 27. huhtikuuta 2009

Niskasta kiinni

Hopsansaa, taas on jäänyt päivittely vähän vähille tässä viime kuukautena. Ei sillä että meille olisi mitään kovin erikoista tapahtunut, kunhan ollaan rullailtu menemään normaaliin tapaan. Elli aloitti juoksunsa tuossa hetki sitten, ja nyt on koko lauma sitten eristettynä toisistaan. Jäynä ei onneksi ole edes koko asiaa tajunnut vasta kuin tänään, ja Emppua ei kiinnosta, joten aika kivuttomasti menee tämä asuminen. :)

Kuukauden päästä olisi jälleen muutto edessä, muutetaan linnuntietä tollaiset 300 metriä lähemmäs Kannuksen suurta keskustaa. :D Kämppiskin saadaan siinä samalla, lisää sakemanni seuraa mahdollisesti sekä yksi älykäs peesee. Kattotaan kuinka yhteiselo lähtee rullaamaan sitten kun sen aika on.

Jäynän tulevaisuus on edelleen kysymysmerkki, kahden viikon päästä tosin pitäisi vihdoin tapahtua päätöksiä. Jonnekin lähtö kuitenkin on, vielä ei vain tiedä että minne. Nyt otetaan sitten ilo irti näistä viimeisistä viikoista, puuhaillaan kaikkea hölmöä Pupun kanssa.

Emppu voi edelleen yhtä hyvin kuin aina ennenkin, selkä välillä vähän reistaa mutta vauhtia edelleen riittää. Ei siitä heti uskoisi että 9 vuoden ikä alkaa jo ovella kolkutella..

Ellin kanssa ollaan nyt keskitytty reenailemaan BH:n liikkeitä, ja ihan hyvällä mallilla on. Jos vire pysyy hyvänä niin homma pelittää. Kunhan ei vain E kehittäisi hirveätä valeraskautta juuri toukokuun lopulle, niin päästäisiin kokeilemaan käyttäytymistä. Kaupunkiosuuteen pitäisi seuraavaksi keskittyä sitten, kun vain saisin aikaiseksi.

Ellin kanssa on kyllä kiva puuhailla, se ohjautuu hyvin ja tekee innokkaasti. Jos nartun haluaisin niin tämmösen tyylinen ötökkä olisi kyllä kiva. Mutta kyllä seuraava on uroo. :D Kunhan nyt vain kaikki sujuis hyvin niin olisi se oma pentukin pian kainalossa.

Koululla vietellään viimeisiä hetkiä, tällä viikolla on täällä pääsykoehaastattelut meneillään. Jäynä on tänään jo päässyt edustamaan sakemannikantaa haastatteluihin, ja huomenna olisi uusi satsi ilta-pv:llä tiedossa. Vissiinkin se on siellä ihan hyvin käyttäytynyt, mitä oli nyt kuulma merkannu(?!) sisälle. Köh..

Mitäköhän muuta lätistävää sitä olisi? No, Penturalli lähestyy ja hommaa riittää. Mutta eiköhän me siitä kunnialla selviydytä, toivottavasti ainakin. :D

Kesäkuusta alkaen onkin sitten opinnot kennelpuolella päättyneet, juhannuksen kennelvuoron jälkeen edessä on enää pari portfoliota ja päättötyö. Niin ja työharjoittelut. Huh huh..

keskiviikko 18. maaliskuuta 2009

Hyvää snyttäriä!

9.3.2009 Ellillä oli 1-vuotissynttärit! Joskin me ei sitä tapahtumaa sen kummemmin juhlittu, vasta kun näin tässä nytten koko asian tajusin.. Noo, korjataan se asia näin jälkikäteen, tässä tuoreita kuvia isosta tytöstä:





Syke ja Elli:

Mitäs muita uutisia.. No, poikia käytiin taas testailemassa tästä alkuviikosta, ja samalla saatiin tietää, että kolme pojista lähtee puolentoista viikon päästä uusille ohjaajilleen. Jäynä ei siihen satsiin kuulu, mutta jonkinlaista tulevaisuudenkuvaa saatiin nyt sitten hahmoteltua. Jos kaikki menee nappiin, niin saattaa olla Jänellä edessä Keski-Euroopan tuulet. Vi ska se.

Treenaamisten kanssa on ollut hirveää ahdistumista, niin Ellin kuin Jäynänkin kanssa. Ajattelin pitää tässä viikon tauon tottiksen osalta, josko tekisi hyvää. Alkaa päätä särkeä kun sitä hakkaa liian usein seinään..

Eipä meille sitten varmaan sen kummempaa, jatkumoketutus tuntuu olevan päivän sana. Tai viikon. No, jos jotain positiivista etsitään, niin Jäynä on edelleen hyvä nenänkäyttäjä. Kippis sille!

Mutta hei, peeentuja pentuja pentuja! Kohta niitä on taas Kannus täynnä, pääsee luttaamaan niin että alkaa ällöttää. Vaikka maanikkopennut onkin niin ällöttäviä. ;)

maanantai 16. maaliskuuta 2009

Pari vireoo.

Jäynän kanssa vähän hömppäilyä viime perjantailta, ei oikein olla vielä terässä..



Ja sitten Ällistä vähän matskua, ei olla mekään oikein terässä.



Ohjaaja vois taas potkia itteään perseelle, apujen ja apaattisuuden suhteen. Argh. Kattokaa nopeasti, saatan vielä ahdistuksessani poistaa noi jossain vaiheessa.

perjantai 27. helmikuuta 2009

Kannattakaa meitä!



Tervetuloa luokkamme järjestämään Penturalli-tapahtumaan, josta löytyy toimintaa jokaiselle. Kaikkien rotujen pentunäyttelyn lisäksi paikalta löytyy arpajaiset sekä toimintaa niin näyttelyyn osallistuville kuin osallistumattomille koirille: juoksu- ja ahmimiskilpailuja! Klikkaa kuvaa ja tutustu tarkemmin!

Kiitos. ;)

torstai 26. helmikuuta 2009

Laidasta toiseen

Olenpas ollut aikaansaava nyt tässä parin päivän aikana, eilen käytiin hallilla treenaamassa, ja tänään mentiin ihan ampumaradalle asti yrittämään treenaamista. :D

Hallilla Jäynän kanssa otin tunnaria (alkaa hahmottua, nenänkäyttöhommia on tehty sen verran että pitäisikin olla aika helppo nakki), ruutua (kosketusalustan hahmottamista ruudun sisällä, ja sen päällä seisomista eikä alustan syömistä..), eteenmenoa (hallin toiseen päähän, tiesi pallon odottavan siellä. Hyvä alustava seuraaminen, nopea ja määrätietoinen eteneminen), hyppynoutoa (aloteltiin patukalla esteen hyppäämistä) sekä liikkeestä istumista (ylläripylläri jälleen hakusessa).

Elli harjoitteli ihan vain seuraamista häiriössä, ja se yllättikin täysin: ei edistämistä, ei painamista, ei mitään. Olenko taas ihan itse alkanut kehittämään ongelmia omassa päässäni (enkä ole käynyt edes naapurissa kylässä melkein pariin viikkoon!! ;D )? No, hyvähän se tietenkin on ettei vaikuta olevan ongelmia. Aloittelin myös siirtymistä ruoasta leluun, sujui yllättävän hyvin (kun kukaan ei ollut näkemässä enkä kämmäillyt sen takia..).

Tänään otin lällysti J:n kanssa pari noutoa, tarkoituksena saada nopeutta palautukseen. Kerrankin onnistui, kolmas nouto oli nopea. Ehkä se tästä.. Liikkeestä istuminenkin onnistui yllättävän hyvin, joskin lievästi näkyvillä avuilla. Ei muuta kuin hinkataan..

Elli taasen yritti seurata, mutta ohjaaja oli laama ja hukassa. Ei mee hyvin. :D Mutta ihan mukavasti tuo haki oikeaa paikkaa, nyt kun vielä itse oppisi puuhailemaan tuon elukan kanssa.. Mukavat perusasennot ja pysähtymisen istumiset olen vielä onnistunut Ellillä pitämään, katsotaan milloin nekin lösähtävät. (Pessimisti ei pety!) Tai no, sivulla tuo meinaa olla vähän edessä. Eli se siitä iloitsemisesta..

Emppu sai oman aktivointinsa autossa räksyttämisestä, sekä muffinssipentua piti opettaa koirien tavoille. Illalla kaiveskelin sen muistista jälleen sivulletuloa naksuttimen kanssa, ja yllättävän nopeasti alkoi homma toimia kun taas muistin antaa Empulle tilaa ajatella.

Jäynä myös sai naksuttimen avustuksella harjoitella kakeja: istu-maahan-istu ok, maahan-seis myös, mutta seis-maahan ja seis-istu-seis aiheuttavat päänvaivaa. Hissi ei vielä toimi niinkuin pitäisi, kyllähän tuolla pisteitä saa muttei aina viitsisi tehdä kaikkea vähän sinne päin.. Elli harjoitteli jalkojen välistä pujottelua, yritän sitä saada hoksaamaan naksuttimen idean. Alkoi jopa rattaat pyöriä pikkumustan päässä. :D

Ja sitten normielämäangstaamiseen: MÄÄ HALUAN CANONIN DIGIJÄRKKÄRIRUNGON HETI! Ulkona on niin ihana ilma ollut monta päivää (/viikkoa), ja haluan päästä kuvaamaan kunnon laitteilla! Kiva katsoa ikkunasta ulos ja ilahtua auringosta, kunnes muistaa kameratilanteen ja masentuu. Ei kiva! En tajua miten olen tällä Fujifilmillä ennen pärjännyt.. Argh.

Mutta jotain hyvää sentään: hartiavoimin jynssätystä valkoisesta matosta tuli oikeastikin valkoinen! Hyvä sinänsä, sitä varten vuodatettiinkin verta ja kyyneleitä. Nyt pääsee Emppu taas hinkkaamaan likaista partaansa ruoan jälkeen valkoiseen mattoon..

Mullon pentukuume! Tyhmää sinänsä, kädet on täynnä hommia näiden kolmen kanssa. Mutta mä haluaisin vihdoin sen ihan oman pennun (tai no, koiran). Valita yhdistelmän, jännittää astutuksen onnistumista, jännittää pentujen syntymistä, jännittää pennun valintaa, jännittää luovutusikää.. Haluan päästä luomaan suhdetta pentuun, joka olisi oikeasti (toivottavasti) koko loppuelämänsä minun koira, ihan ikioma joka ei ole lähdössä minnekään. Koira, jota "työstän" ihan vain itselleni, en kenellekään muulle. Pöf. Empun tulosta on jo niiiiiin pitkä aika, etten edes muista sen pentuajasta mitään.

Ei sillä että se pentuaika olisi jotenkin niin mahtavaa (jos se olisi minusta kiinni, niin koiranpennut hyppäisivät parin viikon pentuajan jälkeen 8kk ikään), mutta kuitenkin. Kyllä te tiedätte mitä haen takaa vaikken osaakaan sitä sanoa ilman kolmen sivun romaania. Ei paineita, ei pelkoa, virheiden teko ei harmita ketään muuta kuin itseä, eivät vaikuta keneenkään muuhun.

(Ei sillä, olen kiitollinen näistä vierailijoistakin, tykkään molemmista kovasti ja kipeää tekee kun ne lähtevät. Nyt voi vielä ryhmäkuvia ottaa iloisena. :) )

(Jäynä edustaa älykkäänä..)


tiistai 24. helmikuuta 2009

Neljännen neljäs

Tämmönen haastekin saatiin jo joskus aikaa sitten.

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.

2. Valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.

3. Selitä kuva.

4. haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

Jouduin vähän huijaamaan, sillä kuvakansioita oli alussa neljän sijaan vain kolme. Valitsin sitten sen kolmannen. Ketään en viitsi haastaa, kun taitaa olla tämä jo kaikilla tutuilla. :D


Emppu esiintyy älykkäänä, kuva on otettu noin vuosi sitten. Nyt E lähentelee jo 8 ja puolen vuoden ikää, kuvan aikaan 8 vuotta oli vasta edessäpäin. Ja Jäynä oli vielä mukava leikkikaveri, painoivat lähes saman verran.. :D

Lomaillen

Viime viikko meni kovassa tohinassa kennelvuorossa, hommaa riitti siihen malliin ettei blogin päivittäminen oikein maistunut. Nyt on sitten ensimmäinen lomapäivä takana, ja pari vielä jäljellä. Tänään ei vielä päästy hallille treenaamaan (pesin mattoja illan, IHAN OMIN KÄSIN!!), mutta huomenna olisi aamupäivästä tarkoitus lähteä kauhuklaanin kanssa sinnekin. Jäynällä olisi opetaltavana ruutu, tunnistusnouto sekä hyppynouto, näin noin niin kuin ensimmäisenä. Sitten olisi tietenkin vielä loputkin voittajaluokan liikkeet..

Treenien sujumisesta riippuen saatetaan olla menossa huhtikuussa vielä tokoilemaan sinne voittajaan, kun nyt kerran avoinkin läpäistiin. Ja silloin saattaa sitten olla ne hakukokeetkin edessä. Estenoudot ja eteenmeno odottavat vielä aloittelemista.

Ellin seuraaminen meni viikossa aika hyvin persiilleen, nyt se edistää ja painaa kuin mikäkin.. sakemanni? :D Palataan siis taas paikan vahvistamiseen.. Uuden tempunkin se on oppinut, nimittäin kierimisen. Hyvä minä, kerrankin oon jaksanut jonkin tempun opettaa! Satun olemaan mahdottoman laiska opettamaan ns. turhia liikkeitä.

Niin joo, jos joku sattui odottamaan tarkempaa selostusta tokokokeestamme:

Paikalla makaaminen: 10
Jäynän viereiset koirat alkoivat pöhistä hiljaisessa hallissa kuuluneen kolahduksen jälkeen, mutta J ei onneksi ottanut häiriötä niistä.
Seuraaminen: 9
Painoi ja viimeinen istuminen hidas. Oikeasti J oli täysi lahna normaaliin verrattuna (sinänsä hyvää tokoseuraamista), eli edelleen ottaa hirveästi painetta minusta kokeessa.
Maahanmeno: 9
Saisi olla nopeampi, reagoi käskyyn heti mutta hidastelee lopussa (joskin Jäynäksi hyvä).
Luoksetulo: 9
Pysähtyy hyvin, sivulletulo hieman vino.
Seisominen: 9

Jäynä ennakoi äärettömän paljon, hidasteli ennen lo:n käskytystä, ja pysähtyi lo:n käskystä.. Wtf??
Noutaminen: 8½
Yllättävän hyvä, vaikka kapula jäi liian lähelle -> J otti tullessa vain pari laukka askelta ja sitten ravasi pari. Koski rintakehällä luovutuksessa, hyvä sivulle siirtyminen. Olin positiivisesti yllättynyt. :D
Kauko-ohjaus: 8½
Tässä ei pitänyt olla ongelmaa.. Mutta J:ltä jäi ensimmäinen istu-käsky kuulematta, joten siihen kaksoiskäsky. Argh.
Estehyppy: 8
Mennessä osui hieman hyppyesteeseen. Tässäkään ei pitänyt olla ongelmaa..
Kokonaisvaikutus: 10
Omaan silmään J oli laama koko kokeen ajan, ihanaa..

Pisteitä siis tosiaan se ½ alle kunniapalkinnon, 179½. No mutta, se siitä. Josko tuon saisi joskus vielä hyvään vireeseen kisoissa..

keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Pikapyrähdys

Toko AVO Kannus, 179,5p ja sija 1/8. Kiitos.

sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Taistelu tuulimyllyjä vastaan..

Jäynän kanssa ollaan nyt ahkerasti treenattu kisoja varten (iik, vajaa 2 viikkoa aikaa!), ja mukavasti alkaa uusia ongelmia aina putkahdella kun edelliset on saatu korjattua. Noh, mikäs siinä.

Seuraaminen menee kerta kerralta paremmin, käännökset voisivat olla parempia (se pärkkeleen takapää!), mutta niitä ajattelin hinkata sitten viikon päästä enemmän, nyt keskitytään paikkaan ja vireeseen.

Jäävissä maahanmeno ihan ok, perushuttua. Voisi olla nopeampi, mutta voisi se olla hitaampikin. Katsotaan mitä keksitään. Seisomisessa pysähtyminen parantunut vähän, mutta Jäynällä on rasittava tapa venyttää itseään viiiiiieeeelä vähän pysähtymisen jälkeen, ja lopulta meinaa sitten ottaa yhden askeleen lisäksi. Argh. Ei kiva. No, katsellaan jos takapalkka tekisi ihmeitä.

Nouto. Siitä en edes viitsi sanoa mitään. Treenattava. (Pirun hidas ja huono!)

Estehyppy on nyt alkanut jo toimia, istuminen onnistuu suht hyvin vaikkakin hitaasti (MENTAL NOTE: Älä ikinä enää opeta hyppyn jälkeistä seisomista pallolla.). Joskin Jäynä keksi tänään parin toiston jälkeen etten voi varmasti tarkoittaa, että sen pitäisi hypätä käskyn kuultuaan. Minähän vaan testaan sakemannin silmiintuijottamisen kestävyyttä, am I not? Joo..

Jotain positiivista: luoksetulon pysäytys on jopa ihmeen nopea. Tosin luoksetulon vauhti ei ole. Argh!

Olikohan niitä muita liikkeitä enää? Niin joo, paikallaolossahan ollaan tosiaan piilossa. Oli hyvä tajuta se tuossa pari päivää sitten.. Niin ja J ottaa häiriötä liikkurista.

Miten musta tuntuu että ollaan taas liian heikolla osaamisella menossa kisaamaan?

Ja Elli sitten taas..

Seuraaminen menikin pitkään ihan liian hyvin. Tänään neiti sitten keksi, että käskyn kuultuaan sen täytyy jäädä paikoilleen istumaan. Hyyyyyvin rasittavaa. Noh, asiasta keskusteltiin, tultiin yhteisymmärrykseen ja nyt illalla homma näytti ihan hyvältä taas. Aamulla tosin oltiin hallilla, en tiedä vaikuttiko se jotenkin. Jos tää kaveri on semmonen "kyllä se kotona osaa" -tyyppi? :D

Jäynä ja Elli on harjotelleet 2x2 keppejä, ja tulokset on yllättäneet mut täysin. Jäynä tajuaa hommaa jo, kun taas Ellillä ei ole hajuakaan. Mä jotenkin odotin täysin päinvastaista tilannetta. :D

J kävi Seinäjoella taas kerran treeneissä, ja tällä kertaa oli mukana kaikki 7 projektisakemannia, ja vain 3 ohjaajaa. Siinä sitten lenneltiin ympäri liukkaita halleja, itse ohjasin Jäynän lisäksi kahta muuta jättiläistä. Pojat oli oikein innokkaita, ite en niinkään kun lentelin välillä perässä kuin leppäkeihäs. Niin ja nuohosin lattiaakin välillä. Noh, mitäs pienistä. Muilla oli ainakin hauskaa. ;D Nyt on sitten niska ja selkä mukavasti jumissa.. Mutta tulipahan itsellekin kokemuksia lisää, sen verran erilaisia ohjattavia kaikki olivat.

Emppu on harrastanut matalia agilityesteitä, ja hyppytekniikasta huomaa että selkä on edelleen vähän huonona. Hierojalle siis mentävä jälleen..

lauantai 24. tammikuuta 2009

HUOM!

Jos olet lähettänyt minulle sähköpostia parin viikon sisällä, etkä ole saanut vastausta, niin laita viesti uudestaan tulemaan! Postilaatikkoni oli mennyt huomaamattani täyteen, eikä mikään viesti ole kulkenut mihinkään suuntaan..

No niin, ja sitten kuvasaastetta:








Kiitoksia Lotalle kuvista ja rungon lainasta!

perjantai 23. tammikuuta 2009

Flashback

No niin, vihdoin ja viimein on aiheena tämän vuotisten tavoitteiden asettaminen sekä viime vuotisten tavoitteiden analysointi. Katsotaas, mitäpä sitä tuli viime vuodelle kirjoitettua, aloittaen Empusta:

Emppu
  • Kunnon kohotus
  • Juoksukontaktit
  • Nouto kisakuntoon
Kunto koheni vanhuksella roimasti, sillä se on saanut lenkkeillä yhtä paljon ja yhtä vauhdikkaasti kuin Jäynäkin. Oikeastihan Emppu ei edes ole vanhus, harvoin sitä muistaakaan että se on jo yli 8-vuotias, yhtä vauhdikkaasti se telmii metsässä kuin aina ennenkin.

Muilta osin jäätiinkin sitten tavoitteista, kontakteja ei paljoa harjoiteltu (joskin tuntuu lähes oppineen ne, ja ihan ilman opetusta! Fiksu kaveri, kuka lie ollutkaan tähän mennessä se riippakivi agilitytreeneissä jos snautseri ihan itsekseen nämä asiat oppii..). Noutaa se osaa, mutta en nyt sanoisi että se homma hoituisi yhtään sen innokkaammin kuin aiemminkaan.

Sen sijaan Empun kanssa olen jatkanut kaukokäskyjen hinkkaamista, ja aina välillä se on päässyt verestämään muistiaan agility- ja hakuhommissa.

Ja sitten juniori:

Jäynä
  • Kasvaminen
  • Jäljestys lähes kisakuntoon
  • Haun ilmaisu haukkuen
  • Esine-etsintä kuntoon
  • Tokon ALOn liikkeet
  • BH-koe
No, ihan reippaastihan tuo otus on kasvanut, vähän liiankin. Korkeutta taitaapi olla yli 65cm, ja painoakin jo ihan riittävästi. Eipä sitä tuon kokoista roikaletta fyysisellä voimalla ihmisten ilmoilla kuljeteta (nimim. 157cm narun päässä..). Terveenä se on pysynyt, mitä nyt on onnistunut rei'ittämään itsensä metsässä sekä onnistunut jumiuttamaan selkänsä.

Jäljestys.. No, jäljellä käytiin keväästä alku-talveen, ja jälkiä ajettiin niin heinä- kuin multapellolla, ja viimeisimmät kymmenen rämmittiin metsässä. Ei mikään Jäynän bravuurilaji, mutta päädytään yleensä paikasta A paikkaan B.

Haun ilmaisu onnistui jo kesällä, ja nyt se tulee jo vanhasta tottumuksesta. Haukuttu ollaan myös maalimiehille. Hakuhommat muutenkin ihan hyvin hanskassa, nyt niistä taukoa näin talvella. Jäynästä voisi tulla hyväkin hakukoira, se käyttää hyvin nenäänsä ja omaa suuren motivaation maalimiestä kohtaan.

Esine-etsintä pelaa sekä sisällä että ulkona, joskin kisanomaisena sitä pitäisi treenata vielä enemmän jos kisoihin haluaisi. Tämä myöskin nyt tauolla.

Tokon ALOn liikkeet plakkarissa, pennusta asti on harjoiteltu perusasentoa sekä muita perusliikkeitä. Kesällä aloitin sitten määrätietoisemman treenaamisen kisoja varten, ja lokakuussa käytiin hakemassa lähes Jäynän 1-vuotis synttäripäivänä ALO1 pistein 196. Kuin myös BH suoritettu lokakuussa, Jäynän ollessa 1v 23pv ikäinen. "Pakolliset" tavoitteet siis suoritettu.

Ja noin niinkuin yleistä löpinää menneestä vuodesta:

Vuoden alussa Jäynä oli vielä hyvin pieni, ja sen kasvaessa olen itsekin oppinut jatkuvasti lisää koiran kouluttamisesta. Jäynä on ollut helppo tapaus, yksinkertaisesti motivoitavissa oleva sakemanni, joka menisi pers edellä puuhun jos ohjaaja niin haluaisi (ainakin melkein..). Keväällä käytiin virkakoiralaitoksia kiertämässä, ja oli mukava saada tietää enemmän näiden koirien koulutuksesta.

Kesällä lähdettiin poikien kanssa kolmeksi viikoksi Lieksaan työssäoppimiseen pentuja hoitamaan, ja siellä sitä vasta opittiinkin. Liinan päässä olemista treenattiin oikein urakalla, selänkin onnistuin niissä rytinöissä kipeyttämään! :D Näiden kolmen viikon takia on tuo Ellikin nyt sitten täällä seurana, kiitos siitä Eskolle! Ja saapa nähdä suunnataanko taas ensi kesänä Lieksaa kohti Empun ja Ellin kanssa, ja mistä sitä tietää vaikka olisi kolmaskin karvakuono tullessa matkassa.. ;)

Syksymmällä tutustuttiin sitten vielä lisää suojelun saloihin, ja myös itseäni yritin kovasti tsempata viimeistä lukio- ja opistovuotta varten (epäonnistuen suuresti). Jäynän kanssa treenatessa ja poikien kanssa lenkkeillessä se aika suurimmaksi osaksi kului, ja pari muuttoakin vei aikaa ruhtinaallisesti. Tokokisoista selvittiin hengissä, eikä BH-koekaan aiheuttanut suuria tuhoja sisäelimistöön.

Joulukuussa saapuikin sitten Elli joukkoihin, ja kirjoitukset lähestyvät vääjäämättä. No, onhan tässä vielä pari viikkoa aikaa ensimmäisiin osioihin. :D

Sittenpä tavoitteet tälle vuodelle:


Jäynä
  • AVOsta tulos (vaikkapa ykkönen jos oikein optimistisia oltaisiin)
  • Rohkeuden ja itsevarmuuden lisääminen vielä mahdollisuuksien mukaan
  • Saattelen Jäynän kohti toivottua virkakoiran uraa
Emppu
  • Hömppähömppä agilityä ja tokoa
  • Pitää kunto kohdillaan
  • Pitää mielen virkeänä
Elli
  • Arkikäyttäytyminen kuntoon
  • Seikkailu kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa paikoissa ja niistä itsevarmasti selviäminen
  • Perusliikkeitä kuntoon
  • Agilityesteiden opettaminen
Nina
  • Hankki Rajun (miel. kesällä)
  • Oppii enemmän jäljestämisestä, tottiksesta, suojelusta ja hausta
  • Oppii optimistiksi
  • Viettää aikaa kavereiden kanssa
  • Oppii tekniikan, jonka avulla ei aina ole solmussa liinojen kanssa..
Siinäpä sitä tällä erää taas jotain. Katsotaan miten näissä pysytään.. :D

(Ulkoasu on kokenut hienoisen muutoksen, otsikkokuvan vaihdan jossain vaiheessa, nyt saa pysyä tuo 5min. värkkäily siihen asti.)

torstai 22. tammikuuta 2009

Hellurei ja hellät tunteet.

Pahoittelen jälleen pitkää päivitysväliä, mutta ovat nuo kouluhommat pitäneet (muka) vähän kiireisinä. Ja nyt on sitten ahdistuskin alkanut hiipiä arkeen, kirjoitukset lähestyvät vähän turhankin nopeaa tahtia. Vasta eilenhän niihin oli pari kuukautta aikaa..? Tässä tänään taas totesin, että kirjoitusten lähestyessä alkaa esim. englannin kuuntelut mennä aina vain huonommin ja huonommin. Ja se perhanan tekstitaidon koe, jossa pitäisi osoittaa syvällistä ajattelua. Näillä aivoilla?

No niin, sitten mielenkiintoisempiin asioihin. Ellillä alkaa olla hanskassa istuminen ja maahanmeno (kokeilin nopealla tahdilla käskyttäen, yllätti muuten aika positiivisesti!), sivulletulo on vielä vaiheessa edelleen. Perusasennossa pysymistä ollaan harjoiteltu ohjaajan liikkuessa (yrittäkää ymmärtää mitä meinaan), ja neiti on alkanut oivaltaa mitä haetaan takaa. Ollaan myöskin keskusteltu EI-sanan merkityksestä, ja aika nopeasti sekin homma alkoi pyöriä toivotulla tavalla. Vieläkin jaksan toistella kuinka erilainen tämä otus onkaan poikiin verrattuna..

Jäynä on harjoitellut liikkeestä seisomista ja luoksetulon pysäytystä, homma alkaa olla sillä mallilla että ehkäpä sitä sinne kisoihin uskaltaisi lähteä vajaan kuukauden kuluttua. Hyppyä ei olla päästy harjoittelemaan ollenkaan, mutta täytyy yrittää soveltaa omia harjanvarsia ja tuoleja siinä hommassa tuossa ensi viikolla (koeviikolla tunnetusti keksii monia asioita, joita tekee mielummin kuin että lukisi kokeisiin..). Kuonokoppaan olen myös poikaa totuttanut, ja ihan hyvin sekin homma on lähtenyt käyntiin. Uskottavuus nousee kymmenkertaiseksi heti kun koppa on päässä. :D

Jäynän kanssa ollaan myös harjoiteltu sisällä esine-etsintää, ja viime viikonloppuna käytiin Seinäjoella poliisisetien kanssa treenaamassa jossain isossa tehdashallissa tms. Homma toimi niin kuin aina ennenkin..

Niin ja viikonloppuna kävin myös hakemassa kotoa Keravalta uuden perheenjäsenen: Pikku-Escorttini poistuttua keskuudestamme on ollut auton paikka tyhjänä. Passatti alias Synti pääsi nyt sitten etelästä tänne kylmään pohjoiseen (juu, kaikki Jyväskylän yläpuolella on Lappia! :)), ja nyt on sitten ainakin TILAA (farmari). Ihanaa! Synnistä laitan kuvan sitten joskus kun päästään perhepotretti ottamaan.

Emppu nukkuu, syö ja piereskelee. Hyvin hyödyllinen otus. :D No ei, ollaan me kaukokäskyjä E:n mielenvirkistykseksi harjoiteltu, kuin myös kuonokoppaa sai herra kerran kokeilla. Niin ja trimmiä se olisi vailla. Anyone?

Siinäpä tällä erää, pahoittelen äärimmäisen epäselvää tekstiä, mutta kahden viimepäivän aikana tehdyt ruotsin aineet ovat vieneet viimeisetkin aivosoluni mukanaan. Jag måste gå nu. Siinon mun ruottintaidot..

maanantai 5. tammikuuta 2009

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

.. näin hieman myöhässä. :D

Nyt on Elli sitten parisen viikkoa täällä asustellut, ja elämä alkaa normalisoitua pikkuhiljaa. Alkuun meni yöt kitistessä ja hengitellessä (ulkokoiralla aikas kuuma sisällä), mutta nykyisin elo sujuu jo hyvin. Elli on äärimmäisen energinen ja sosiaalinen koira, joka osaa tehdä pahojaan niin suloisesti ettei sitä meinaa viitsiä kieltää ollenkaan. ;) Lelli-Elli -lempinimi onkin kovassa käytössä!

Jäynä on aivan rakastunut uuteen tulokkaaseen, ja ne painisivatkin aivan jatkuvasti jollei niiden yhteiseloa hieman rajoitettaisi. Emppu ei ole niin otettu Ellistä, mutta kovasti se on jo oppinut milloin kannattaa käydä varastamassa Ellin luut sen häkistä..

Elli on pieni, jättikelpien näköinen eläin, joka aiheuttaa vierailijoille mustia silmiä (pomppupomppupomppu..). Siitä ei ole pahemmin edustavia kuvia, sillä se ei pysy hetkeäkään paikoillaan. Mutta jos sattuu onni suosimaan niin, että se hetkeksi pysähtyisikin, niin edustavaa siitä ei silti saa. Esimerkki tuolla oikeassa reunassa alhaalla. :D

Siispä tässä profiilikuva linkitettynä, kuvittele se mustaksi ja vähän isommaksi: klik. Ja tässä vielä nukkumiskuva, jatka kuvittelua: klik . :D

Hyvänmieleneläin johon ei voi olla ihastumatta. <3

No niin, sitten poikiin. Emppu on läski. Totesin sen tuossa eilen, kun oikein kunnolla aloin sitä tutkimaan. No, fiksuna ostin sille jo viime viikolla ensimmäistä kertaa senior-ruokaa, joten ehkäpä se tästä alkaa laihtua hissukseen. Jos sitä taas muistaisi, ettei snautseri tarvitse ruokaa samaa vertaa kuin yli 65cm korkea, kasvuikäinen sakemannipoika.. Mutta kun se pari desiä per kerta näyttää niin vähältä. :D

Jäynä on myös hengissä, keräilee kuntoa nyt kun täällä on hyvin lunta. Avoimen liikkeistä olisi vielä opeteltavana seisominen (ei, se ei vieläkään osaa sitä..) sekä luoksetulon pysäytykset, hypyn istuminen pitäisi saada tuhat kertaa nopeammaksi (ei ehkä olisi kannattanut opettaa hypyn jälkeen seisomista pallon avulla..) ja nouto varmemmaksi.

Ja se seuraaminen.. Onnistuin sen niin mukavasti pilaamaan, kun BH-koetta varten piti hinkata kestoa. Ollaan siis palattu taaksepäin, haetaan nyt vain intoa hommaan. Kyllähän tuo teknisesti menee edelleen oikein, mutta se tekemisen tuntu puuttuu. Tai no, nyt ollaan jo selvästi menossa parempaan suuntaan.

Loman aikana ollaan tehty naksujuttuja, enimmäkseen kosketusalustaa kaikille. Jäynälle myös sisätiloissa henkilöetsintää (tai no, tyynyyn kiinnikäymistä) ja Elli on opetellut istumaan ja menemään maahan käskystä. Seuraavaksi opetuksen alle tulee sivulletulo takaata kiertäen.

Niin joo, ja kerrankin mulla on koira, joka ei vedä hihnassa! Elli, kaikesta vauhdikkuudestaan huolimatta, ei vedä remmissä. Se kun ei ole koskaan oppinut sitä.. Katotaan pystynkö pitämään sen sellaisena loppuun asti. ;) Ellinhän olisi näillä näkyminen sitten tarkoitus lähteä elo-syyskuun aikana tänä vuonna. Ehkä sitten sen jälkeen kolmas kerta toden sanoisi, ja saisin vihdoin hommattua sen ihan oman sakemannin pennun. :D

(Niin joo, ja ihmetelleille: blogi oli hetken salasanan takana, sillä tarkoituksenani oli väsäillä ulkoasujen kanssa itsekseni. No, koska siitä ei tullut niin hienoa kuin olisin halunnut, vaihdoin toisenlaiseen valmiiseen pohjaan, ja nyt tänne on taas vapaapääsy. :))