torstai 7. marraskuuta 2013

Blogi siirtyy

Blogimme löytyy nykyisin osoitteesta: http://pakkahajoo.com/ninan/ . Päivittäkäähän linkkinne! :)

lauantai 2. marraskuuta 2013

Syksyn hajatelmia taasen

Taas on periaatteessa koekausi ohi ja aika suunnitella ensi vuoden tavoitteita. Olen jo pidemmän aikaa miettinyt kuinka Kiusan kanssa harrastuksissa jatketaan, sillä toisaalta kiinnostaisi osallistua vielä ensi vuoden SPL rotumestiksiin, toisaalta taas ei kiinnosta ollenkaan. Saisin taas lisää kokemusta koiran ohjaamisesta arvokisoissa ja haluaisin päästä kokeilemaan onnistuisimmeko ensi vuonna niissä asioissa jotka tänä vuonna eivät onnistuneet. Toisaalta taas Kiusan kanssa tottiksen treenaaminen ja varsinkin kokeissa suorittaminen on yhtä tuskaa, eikä se tunnu siitä muuksi muuttuvan. Päinvastoin, mitä enemmän Kiusalla on koekäyntejä takana, sitä huonommin se suoriutuu.. Se on selvästi oppinut, että koetilanteissa riittää kunhan käppäilee mukana, ja suoraan sanottuna minulla ei ole minkäänlaista motivaatiota lähteä taas jälleen kerran korjaamaan tilannetta. Lopputulos kun ei kuitenkaan tule koskaan olemaan sellainen kuin toivoisin. Sinänsä harmi, kun edelleen haluan suojelua harrastaa, mutta onneksi Tälli on jatkamassa harrastusta.

Niinpä päätin, että suojelu on laitettu meillä jäihin Kiusan kanssa, me siirrymme treenaamaan tokon voittajaluokan (ja evl:n) liikkeitä sekä ajelemme metsäjälkiä. Suojelukokeessa saatamme toki käydä, jos ohjaajalla ja koiralla on motivaatio kohdallaan, ja jos koe sattuu olemaan sopivaan aikaan tarpeeksi lähellä. Toko-kokeeseen menemme jahka joskus saan kaikki liikkeet varmoiksi, mutta metsäjäljen koe tulee varmaankin olemaan ennen sitä. Ensi keväänä jos päästäisiin se laji korkkaamaan. Onhan tuolla kansallisissa lajeissakin se tottis, mutta siellä en itse koe sitä yhtä tärkeänä osa-alueena kuin mitä suojelukokeessa. Ja metsäjälki tuntuu ainakin tällä hetkellä sujuvan Kiusan kanssa todella hyvin, joten otetaan tästä fiiliksestä kaikki irti!

Tällin kanssa taasen on ollut jo pidemmän aikaa hieman pattitilanne, kun tottis on tökkinyt. Sen kanssa on periaatteessa todella mukavaa tehdä töitä, mutta Tällin ongelma on sen mielentila tottiksissa: kaikki pitää tehdä satakymmenenprosenttisesti. T meinaa olla niin jännitteessä varsinkin seuraamisessa, että se on ollut kaukana harmoonisesta suorituksesta. Tälli menee todella helposti "tilttiin", se on niin hulluna pallon perään ettei meinaa kuulla eikä nähdä mitään muuta (kuin päänsä sisällä PALLOPALLOPALLOPALLOPALLOPALLOPALLO) jos pallo on näkyvillä. Onkohan tämä sitä "crazy balldrive"ä? :D  Tästä syystä sille ei todellakaan voi opettaa asioita samaan tyyliin kuin edellisille koirilleni, vaan pyörä täytyy keksiä uudelleen..

Viikko sitten päätin heittää epäonnistumisen pelon romukoppaan ja treenata juuri niin kuin hyvältä tuntuu. Olen ollut selvästi arempi tekemään Tällin kanssa mitään, sillä olen pelännyt pilaavani sen. Se vaikuttaa niin lupaavalta koiralta varsinkin tottiksen suhteen, ja sen takia itseltä on sitten kadonnut se usko omaan osaamiseen. Nyt on viikko treenattu fiilispohjalta ja sen kummemmin analysoimatta jokaista tekoa, ja kummasti alkaa homma taas sujua. Tällihän osaa ehkä murto-osan niistä asioista joita edelliset koirani ovat tähän ikään mennessä osanneet, eli nyt aletaan vauhdilla opetella myös muutakin kuin vain sitä seuraamista. Tällillä on onneksi hyvän saalisvietin lisäksi myös todella hyvä ruokahalu, joten asioiden opettaminen ruoalla on todella helppoa, kun vaan osaan tehdä asioista tarpeeksi yksinkertaisia. Kaikella rakkaudella sanottuna, Tälli on kyllä oikeasti aivan älyttömän yksinkertainen uros. Mutta onpahan hommassa aina huumori mukana, on se niin hauska otus. :D

Tavoitteena on tästä eteenpäin siis tehdä niin kuin hyvältä tuntuu (kaikkien osa-alueiden suhteeen) ja jättää teoriapohdinnat osaavimmille. Katsotaan miten meidän käy. :)


torstai 10. lokakuuta 2013

Uudet kotisivut x 2

Ja taas olisi uusia kotisivuja kaksin kappalein tarjolla. Ensin meidän omat, uudelle domainille muuttaneena:

http://pakkahajoo.com/kita/

Muistakaahan päivittää linkkinne! :)

Ja sitten toisena Kiusan veljen Voron kotisivut, jotka tässä värkkäiltiin Annan kanssa:

http://pakkahajoo.com/voro/

Käykääpäs tutustumassa!

maanantai 7. lokakuuta 2013

Esineitä etsimässä

Asetin tässä viime viikolla ensi kevään tavoitteeksi JK1-koulutustunnuksen, ja nyt on sitten treenit aloitettu. Eilen ajettiin Kiusan kanssa ensimmäinen metsäjälki sekä muisteltiin taas esineruutua, ja tänään käytiin taas etsimässä esineitä metsästä. Näiden treenien jälkeen täytyy todeta, että treeniä me todellakin tarvitaan.. :P Metsäjälki sujui ihan hyvin, jana pitäisi vaan Kiusalle opettaa. Murheenkryyni tuntuukin tällä hetkellä olevan tuo esineruutu, en tiedä missä K luuli olevansa, mutta ei se ainakaan esineitä etsinyt..

Tälli aloitti myös esineruututreenit, ja olen kyllä todella tyytyväinen sen työskentelyyn. Se reagoi todella nopeasti esineiden hajuihin ja lähtee salamana tuomaan niitä. Ihan mukavaa että joku asia edes sujuu, tottiksen kanssa kun ollaan hakattu päätä seinään tässä parisen viikkoa. Olen jotenkin onnistunut yhtäkkiä opettamaan tuon edistämään ja poikittamaan, nyt sitten pähkäillään kuinka palataan ajassa takaisin päin.. Katsotaan kuinka meidän käy.

Kiusa ja tuskaisen taistelun jälkeen löytynyt esine

torstai 3. lokakuuta 2013

Syksyinen auringonlasku

Anna tuli taas Voron kanssa kyläilemään, ja päästiin tänään auringonlaskun aikaan ottamaan Tällistä ja Vorosta kuvia läheisillä hiekkamontuilla. Kiusa ei päässyt valitettavasti mukaan, sillä K alkoi eilen illalla niiskutella siihen malliin että kyse on joko nenäpunkeistä tai kennelyskästä. Saikkua siis pukkaa!

Syksy on kyllä valokuvauksen kannalta mukavaa aikaa, kun puiden lehdissä on monia eri värejä ja auringonvalokin tulee esiin aivan eri tavalla kuin keskikesällä. Tässä poikien onnistuneimmat kuvat:







Treenirintamalla on ollut nyt vähän rauhallisempaa, enemmän ollaan keskitytty ihan vain arjen elämiseen. Suunnittelin tälle vuodelle vielä Kiusalle metsäjälkitreenejä, tavoitteena olisi ensi keväänä olla siinä kunnossa että voitaisiin lähteä tavoittelemaan JK1-koulutustunnusta. Saa nähdä kuinka meidän käy. :)

lauantai 14. syyskuuta 2013

Kennel Fluss-Strand:in uudet kotisivut

Menkäähän kaikki tutustumaan kennel Fluss-Strand:in uusiin kotisivuihin. Annan kanssa yhdistettiin voimamme ja puurrettiin hiki otsalla pari päivää, ja tässä on tulos: http://www.kennelfluss-strand.com/ . Palautetta, kuvia ja tietoja saa lähettää minulle osoitteeseen yllapito@kennelfluss-strand.com !

Pakko tähän loppuu lisätä vielä Ismo Kyllösen ottama joukkuekuva meidän tiimistä:

TEAM SPL ITÄKARJALA ry

Tuloksettomat hymyilee ja pokaalisankarit on tuiman keskittyneitä. Ehkä me jäätiin tämän takia ilman tulosta, ei vaan osata Annan kanssa ottaa hommaa tarpeeksi vakavasti..? ;)

"Meidän kesä"-haaste

Saimme haasteen http://paimenlikat.blogspot.fi -blogista, joten katsotaas mitä arkistoista löytyy.. :)

Haaste kuuluu näin: Laita seitsemän kuvaa kesästäsi ja selitä kuvat vain yhdellä sanalla, haasta sen jälkeen seitsemän blogia tekemään sama!

Meidän lauman kesä on ollut..

Kasvua

Kavereita < 3

Vauhtia

Palloilua


8koiranpiilonkiertoa (yksi sana :P)

Voimainkoitosta

Lieksaaaaaa!

Valitettavan vähän on tullut otettua kuvia kaikesta siitä mitä ollaan tämän lisäksi tehty, joten nyt joudutte tyytymään näihin rippeisiin. Mutta vauhdikas ja hieman erilainen kesä meillä on ollut. :)

Tähän haasteeseen haastaisin seuraavat:
http://wonkalelogi.blogspot.fi/
http://turha.otukset.fi/blog/
http://treenimoodi.vuodatus.net/
http://mukamas.blogspot.com/
http://geelis.kuvat.fi/blog/
http://yassca.vuodatus.net/
http://palikatkohtaa.blogspot.com/

SM-satoa

Parisen viikkoa on nyt vierähtänyt SM-käynnistä, ja pitäisi varmaan vihdoin kirjoitella niistä jotain, vielä kun nimittäin muistan jotain!

Valmistautuminen meni valitettavasti vähän liian tiukille, kaksi viimeistä viikkoa ennen koitosta olivat täysin treenittömiä, joten viimeistelytreenit jäivät sitten tiistaille ja keskiviikolle, torstaina alkoi koitokset avajaisilla ja arvonnoilla. Jälkeä olisi pitänyt päästä ajamaan, sillä Kiusa on parhaimmillaan aina kunnon jälkiputken jälkeen. Noh, treenin puute sitten näkyikin.. Kisaviikon treenit ja valmistautuminen menivät sitten myös penkin alle, sillä maanantaina minulle iski kova kuume ja kurkkukipu, ja keskiviikkonakaan ei vielä ääntä oikein lähtenyt. Niin ja silmätulehduskin iski oikein sopivasti! Tavoitteeksi tulikin siis tulostavoitteiden sijaan se, että selviäisin hengissä koko viikonlopusta..

SPL Itäkarjala ry:n edustusasu taisi olla aurinkolasit..

Torstaina oli tosiaan vuorossa avajaiset ja arvonta, ja toivoin perjantai-aamulle jälkeä, jotta en tarvitsisi vielä pahemmin ääntäni. No niinhän siinä taas kävi, että mitään ei kannattaisi toivoa.. Meidän suoritusvuoroiksi tuli: pe aamulla tottis, la aamulla purut ja su aamupäivällä jälki.

Perjantaina onneksi ääntä lähti vähäsen, ja sain suoritettua koko kaavion suht kunnialla. Kiusa ei istunut liikkeestä, osittain omien lukkojensa takia ja osittain oman käskytykseni takia (kun sitä ääntä ei lähtenyt..), ja eteenmenossa lähti kohti paikallaolopaaluja, siinä ne isoimmat virheet. Muuten se nimenomaan taas suoritti ja teki sen mihin pystyi. Tyytyväinen en voi sanoa olleeni, sillä sen tekeminen on suht voimatonta joskin teknisesti ihan ok. Mutta niillä korteilla mennään mitkä meille on jaettu.. Pisteet B83.




Lauantaina oli aamusta sitten meidän purujen vuoro. Tähän suoritukseen olen hyvin tyytyväinen, Kiusa veti hienosti heti piilonkierrosta lähtien. Uutena juttuna keksi irroitusten jälkeen tökkiä maalimiestä tassuilla vartioinneissa, joten näistä lähti sitten pisteitä. Tiedetäänpä mitä treenata ensi vuotta varten.. Pitkän liikkeen epäonnistumisesta huolimatta Kiusa esitti parastaan, tästä on hyvä jatkaa. Niin joo, ja onnistuin vähentämään pisteitä myös paossa, jossa unohdin käskyttää Kiusan kiinni. Keskityin pitämään piiloa pystyssä.. :P C86.




Sunnuntaina oli sitten jälki, ja tässä vaiheessa oltiin hyvin vielä tuloksessa kiinni. Sunnuntaina iski kunnon rankkasateet ja ukkoskuurot, joten ei olisi haitannut jos olisi se arpaonni suosinut.. Jälkipellot olivat hyvät, niitä ei voi syyttää. Valitettavasti vain rankka sade jäljenteon ja odotuksen aikana ilmeisesti olivat Kiusan mielestä liikaa hävittäneet jälkeä, joten jäljelle lähetyksessä se pyöriskeli, pääsi oari metriä eteenpäin ja sen jälkeen veti liinan mitan yli jäljen aivan väärään suuntaan. Ja sehän oli sitten siinä, liityimme jälkiryhmämme 3/4-osaan jotka eivät tulosta jäljeltä saaneet.. Lopputuloksena A3 ja sepä oli sitten siinä. Hirveästi ei kyllä edes ottanut päähän, ihme ja kumma. Osasyynä ehkä edelleen oma kuntoni, en vaan jaksanut enää välittää. :D Ja joka tapauksessa emme olleet enää ykköstuloksessa kiinni, joten eipä tuo niin haittaa lisätä kisakirjaan taas yksi tulokseton koe.. :P

Tavoitteisiin päästiin: minä selvisin hengissä kipeästä olosta huolimatta ja sain kovasti hakemaani kokemusta arvokisoista.

On ollut mielenkiintoista seurata kisojen jälkeistä keskustelua. Monia on tuntunut ihmetyttävän miksi kisoihin osallistuvat myös koirakot, joilla ei ole kovin suuria mahdollisuuksia kärkikahinoihin. Muista en tiedä, mutta omalta osaltani voisin avata tätä syytä hieman. Minusta tämänhetkinen kynnys osallistua rodun mestaruuskisoihin on sopiva. Myös niiden ei-huippukoirien ohjaajat (ja myös ne ei-huippuohjaajat) uskaltautuvat lähteä kokeilemaan koiran ohjaamista täysin uudenlaisessa tilanteessa, ja tämän takia itsekin lähdin kisoihin mukaan. En olettanutkaan että saisimme oikeasti hyvän tuloksen (no se tulos olisi toki ollut ihan kiva..).

Halusin saada kokemusta arvokisoista, jotta mahdollisen seuraavan kisakoirani kanssa ei tarvitsisi enää panikoida ja häseltää aivan samaan tapaan kuin nyt, vaan voisin suoraan keskittyä jo siihen suoritukseen. Nyt on paljon mukavampi lähteä seuraaviin SM:hin, kun ei tarvitse enää jännittää sitä "suurta tuntematonta", vaan on jo jonkinlainen kuva siitä, kuinka hommat toimivat. Paljon tuli eteen myös sellaisia seikkoja, joita en ole tajunnut ottaa kunnolla huomioon koiraa kouluttaessa, esim. pitkät odotusajat, jotka selvästi vaikuttavat koiraan. Eli seuraavaa kertaa varten on reppu vähän enemmän täynnä erilaisia kikkoja, ja nyt osaan ottaa näitä asioita huomioon myös jo Tällillä koulutusvaiheessa. Toivottavasti kukaan ei päiväänsä pilannut meidän suorituksia katsellessa vaikka ei vietikästä tottista esitettykään. ;)

Jännittäminen on muuten jännä asia. Vaikka meidän suoritusten aikaan katsomo olikin aika tyhjä, aikaisin aamusta kun oltiin, niin silti perjantaina onnistuin lietsomaan itseni aika hyviin tiloihin paikallaolo-piilossa istuskellessani. Olin liikkeen jälkeen jo niin paniikissa, että oli pakko kysyä tuomarilta askelmäärät jäävissä, koska en enää muistanut monta askelta sitä pitikään kävellä ja monta juosta. :D Ja nämä asiat ovat kuitenkin tulleet tähän mennessä jo lähes selkärangasta.. Mutta tyytyväinen olen siihen, että jääviin mennessä sain itseni jo lähes kasaan, ja eteenmenossa muistin jopa jo hengittää!

Kokemuksena tämä oli todella hieno, ja ihmiset olivat todella mukavia! Kaikilla osa-alueilla sai omaa jännitystä hieman kuriin jutellessa toisten osallistujien kanssa, ja muutenkin neuvoja sai kunhan vain uskalsi kysyä.

Joukkueemme SPL Itäkarjala ei valitettavasti joukkuekisassa kovin kummoisesti pärjännyt, sillä kolmesta jäsenestä vain yksi sai tuloksen. Fluss-Strand H-pentue ei näköjään osaa jäljestää.. ;) Mutta onneksi se ainoa tuloksen saanut pääsikin sitten joukkueeseen, nyt vaan toivotaan että maailmallakin tulee tulosta! Kuudesta SM-kisoihin osallistuneesta Fluss-Strandin kasvatista kaksi päätyi joukkueeseen, sijalla 2. Fluss-Strand Agila ja sijalla 3. Fluss-Strand Faldo. Ei huonosti mennyt Firan jälkeläisillä. :) Me muut jatkamme harjoituksia ja kokeilemme paremmalla onnella ensi kerralla!

Ja niin. Vaikka vannoinkin, että ikinä enää tämän jälkeen en Kiusan kanssa osallistu yhteenkään suojelukokeeseen.. Niin nyt on sitten ensi vuodelle suunniteltu useampia kokeita ja myös ne ensi vuoden äsämmät. Katsotaan kuinka meidän käy!

Kaikista tämän vuoden kisakuvista iso kiitos Kyllösen Ismolle! Kaikki kuvat löydätte täältä: http://kyltsi.pic.fi/kuvat/SPL+SM+2013/ . Kisatulokset löytyvät täältä: http://spl.fi/SM2013/tulokset/ .

Nyt on jälkiharjoituksia jatkettu, tänään ajettiin ensimmäinen jälki uudella tyylillä, ja ainakin nyt se näytti tepsivän. Josko tämä taas tästä.. Kiusan jäljestäminen on vaan niin outoa, keväällä homma oli aivan hukassa, kesällä se jäljesti älyttömän hyvin, ja nyt ennen isoja kisoja se kadotti kokonaan kykynsä jäljestää. Eilen homma näytti taas toivottomalta, ja tänään taas hyvältä. Eli otahan tuosta nyt sitten selvää..

Tälli taasen näyttää suht hyvältä! Nyt on tehty parin jäljen putki, ja se on kyllä hyvällä innolla touhussa mukana. Nyt vaan lisää kilometrejä alle ennen kuin lumi tulee maahan, niin eiköhän me ensi syksynä uskallettaisi sinne ykkösen kokeeseen. Tottiksessa aletaan pidentää seuraamisen matkaa, ja muutenkin pitää alkaa kasata BH-kokeen liikkeitä. Suunnittelin nimittäin tuossa, että vuoden vaihteeseen mennessä yritämme päästä käyttäytymiskokeeseen, jos vaan treenit sujuvat niin että sinne uskaltaisi lähteä. Mutta on sen kanssa vaan edelleen niin hauska tehdä hommia! Tälli vaan on älyllisesti edelleen täysi lapsi, joten saa nähdä kuinka käy. :D


maanantai 5. elokuuta 2013

Arki rullaa

Hirveästi me treenataan ja juostaan joka paikassa, mutta ei niistä oikein blogipäivityksiä saa aikaiseksi. Kiusalla on lähtenyt hyvin suojelutreenit pyörimään ja tottiskin sujuu suhteellisen hyvin. Jälki on se meidän kompastuskivi tällä hetkellä, aivan liian vähän ollaan päästy jälkiä ajamaan. Tällä viikolla päästään taas toivottavasti vauhtiin kiinni jäljelläkin, sillä Anna saapuu Voron (Kiusan veli) kanssa meille treeniseuraksi loppuviikoksi.

Tässä on parin viikon sisään käynyt kyläilijöitä: Tällin Mortti-veljeä nähtiin tuossa viime viikolla, ja tänä viikonloppuna meillä oli ex-kennellinjalaisten kokoontumisajot, kun Marjo saapui Ansan, Elmon ja Wonkan kanssa Kajaaniin. Treeniä treenin perään siis, perinteisten tottis- ja purutreenien lisäksi koirat ovat päässeet tekemään sisätila-etsintöjä sekä agilityä. Pitäisi oikeasti rakentaa niitä agi-esteitä tuohon takapihalle, on se vaan niin hauska laji!

Meillä oli viikonloppuna siis oikein sukukokous, kun Taron jälkeläisiä oli paikalla kolmesta eri pentueesta:

Lahja, Ansa (Evergrey's Raili), Tälli ja Eelis (Stroh's Maximag)

Tässä taas viikonlopun Dreamteam kokonaisuudessaan:

Ansa, Eelis, Tälli, Lahja, Kiusa, Elmo ja Wonka

Wonka, tuo viikonlopun virallinen viihdyttäjä, oli aika hauskanoloinen otus:



On ne nuo pikkokoirat vaan niin hauskoja! Josko sitä meillekin tulisi vuodenvaihteessa laumaan lisäystä ja saisin vihdoin tähän laumaan vähän sitä Järjen Ääntäkin. ;)

Tässä vielä todiste siitä, että on me treenattu:


keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Kotisivuja uudistettu

Käykääpäs kurkkaamassa uutta ulkoasua:
http://nausteri.webs.com

Tällille tulee vielä vähän uusia kuvia, mutta tänään en enää jaksa niitä väkerrellä. Pitäisi muka nukkumaan mennä..

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Ryhmäposeerauksia

Tässä viime viikkoina on tullut otettua taas porukkalenkeillä kuvia, ja ajattelin tänne lätkäistä osan.





Nämä kaksi ovat läheisiltä hiekkamontuilta otettuja, kuin myös seuraavat kaksi.



Lieksan reissussa otettiin myös tämmöinen kuva:





Ja loppukevennyksenä Tällin ja Lurjuksen leikeistä:

Lieksan hurjat

Viimeiset treenit. © Tuija Hautala

No niin, nyt olisi kolmosen koe Kiusan kanssa takana. Starttasimme koirien kanssa Lieksaan torstaina 11.7, jotta ehdittäisiin vielä hieman treenata ennen koetta. Edellisellä viikolla jäljet olivat menneet aivan penkin alle, joten hienoista jännitystä oli ilmassa. Tottiksissa Kiusalla on myös istuminen tökkinen, se ei meinaa pitkän seuraamisen jälkeen enää kyetä istumaan jäävissä. Puruja ei myöskään ehditty treenaamaan lähes ollenkaan..

Koe oli Lieksan urheilukentällä, joten edessä oli uusi kenttä erilaisine piiloineen ja muinekin olosuhteineen. Piilonkierrot Kiusa on onneksi vihdoin oppinut suht varmoiksi, mutta silti oli hyvä että ehdittiin kerran käydä kokeilemassa niitä tuollakin kentällä. Reissussa aika kului todella nopeasti treenaten ja Tuijan kanssa leirielämää viettäen (nukuttiin teltassa ja mekkaloitiin yhdeksän koiran kanssa). Suomen kesäyöt voivat muuten olla yllättävänkin kylmiä!

Tälli pääsi myös treenaamaan. Tottiksessa ollaan tällä hetkellä hieman murrosvaiheessa, Kiusan jälkeen on tullut hieman liikaa viriteltyä Tälliä, ja nyt pitääkin sitten sitä vauhtia hieman laskea matalammaksi. Seuraaminen alkaa näyttää hyvältä, tykkään kyllä todella paljon sen tavasta työskennellä. Pikkuhiljaa tässä opetellaan uusia asioita, en aio tuon kanssa kuitenkaan kiirehtiä turhaan. Sama homma purujen suhteen, tällä hetkellä vaikuttaa hyvältä. Nyt vaan odotellaan että ikää tulee lisää..

Tälli 10kk


Kiusan koe oli sitten tosiaan 14.7 sunnuntaina. Koe aloitettiin kenttäliikkeillä, joten jouduin panikoimaan viimeiseen asti sen jäljen suhteen.. Tottiksessa otin tavoitteeksi istumisen onnistumisen ja koiran kunnollisen ohjaamisen, tähän mennessä kun kokeissa on tullut lähes juostua kaavio läpi. Ja hei, kerrankin me onnistuttiin! Seuraaminen oli perinteistä Kiusaa, ja henkilöryhmästä palatessa muistin rentouttaa itseni. Ja sehän istui! Maahanmenossa sattui sitten pieni moka, juoksin liikaa askeleita ja sekosin itse, jolloin Kiusa ennakoi hieman maahanmenon. Seisominen ok, saisi pysähtyä vielä nopeammin omaan makuun. Noudot kunnossa, ja eteenmeno perfect! Arvostelussa jopa viimein hymyilytti, saldona B95.

Noh, puruissa se hymy sitten hyytyikin. Kiusan sisäinen possu sai yliotteen.. Piilonkierrot hyvät, vartiointi ja pako vielä meni niin kuin pitikin, mutta sitten se selkäkuljetus.. Kiusa sahaili useammassa kohtaa, ensimmäistä kertaa tällä tavalla. Ja molemmissa sivukuljetuksissa ei meinannut siirtyä hallintaan, vaan yritti jäädä kyttäämään maalimiestä. Ei nämä mitään isoja sikailuja oikeasti olleet, mutta todellakin yllätyksiä kun Kiusa on kyseessä, se kun on aina ollut äärimmäisen helppo ohjattava. Eipä se mitään, josko nämäkin saataisiin kuntoon tässä kuukaden sisällä.. Pisteitä tuli C97 (vik E). Kiusa näytti kyllä parastaan. :)

Sitten lähdettiinkin sinne jäljelle. Kenttäliikkeiden jälkeen sitä vasta jännittikin, kun sen verran hyvä pistesaldo oli alla. Hieman söisi jos nyt taas jäätäisiin ensimmäiselle suoralle!! Yritin muistella vielä viimeisiä vinkkejä koiran ohjaamisesta, jotten itse sössisi kulmia. Ja sitten lähdettiin jäljelle: Kiusa tarkisti paalun, jäljesti, otti kulmat ja esineet ja kas, sitten jälki loppuikin. Se ajoi todella intensiivisesti ja hyvällä fiiliksellä, olen todella tyytyväinen meidän suoritukseen! Tuomarikin tykkäsi, pisteistä päätellen ainakin: A100. Tässä vaiheessa uskalsin taas hymyillä! :D

Yhteistuloksena hieno ykköstulos 292 ja koulutustunnus IP3. Ennen koetta tuli puheltua, että josko me sitten lähdettäisiin SM:hin jos tulos saadaan ja voin olla suoritukseen tyytyväinen. Eipä se sitten auttanut kuin pitää lupauksistaan kiinni, eli nyt treenaillaan seuraavat kuusi viikkoa kovasti. 29.8-1.9 ollaan sitten etelä-Suomessa nolaamassa itsemme. En malta odottaa!

Meidän leirin vahtikoirat

torstai 20. kesäkuuta 2013

Treeni tuottaa tulosta, vihdoin!



Kovan treeniputken jälkeen Kiusa sai vihdoin ja viimein nimensä eteen sen kauan tavoitellun IP2-tunnuksen. Samaan aikaan, kun itse odottelin lentoa Wienistä Suomeen sunnuntaina 16.6, oli Kiusa varaohjaajansa Julian kanssa Lieksassa kakkosen kokeessa. Tuomarina oli tällä kertaa Reijo Kojo, ja pistesaldo yllätti varmaan kaikki positiivisesti: A99 B85 C94 VIK E, yht. 278p ja ykköstulos. Hyvä tytöt! :)

Kiusalla oli koetta ennen aika kovat kaksi viikkoa, sillä 8.6. starttasimme Kiusan kanssa hakukokeessa. 4.6. oli meidän ensimmäiset hakutreenit (ikinä), joten me ei turhaa aikailtu. :P
Kokeeseen tarvittiin lisää osallistujia, joten mehän lähdettiin kokeilemaan. Kolme päivää rankkaa treeniä, yksi lepopäivä ja sitten koepäivä, ei ihme että Kiusa oli jo hieman väsynyt. Noh, eihän me tulosta saatu, mutta todella tyytyväinen sain olla Kiusan suorituksiin kaikesta huolimatta. Jos siis ei puhuta tottiksesta, josta poimimme hienot pisteet. :D

Kiusa oli lauantaina jo (yllättäen) aika väsynyt, kun tosiaan tiistaista perjantaihin jouduimme treenaamaan monia tunteja päivässä, jotta ehdimme saada pohjia esine-ruutuun ja henkilöetsintään tehtyä. Seuraamisessa se olisi saanut olla aktiivisempi, luoksetulo oli vino.. Tasamaanoudossa en jostain syystä saanut kapulaa heitettyä kauas, joten Kiusan yksi bravuuriliikkeistä jäi vajaaksi vauhdin puutten takia. Ja sitten, ne loput noudot.. Kiusan kanssa pitää jäädä hyppyesteestä hieman normaalia kauemmaksi, jotta se saa arvottua ponnistuspaikkansa kohdilleen. Heitin sitten kapulan hieman vinoon, mutta ajattelin (ja luotin koiraan!!) että kyllä se sen hakee silti hyppyjen kautta, näitähän on treenattu! Noh, Kiusa lähtee käskystä kuin salamana ja suoraan hyppyesteen viereen, pysähtyy esteen kohdalla kuin seinään ja kääntyy katsomaan minua. Siitä oikein näki kun se tajusi että nyt meni jotain pieleen.. Seisoi siinä niin kauan kunnes annoin uuden käskyn, jatkoi matkaansa kapulalle ja palautti sen hyppäämättä estettä. Tässä vaiheessa tuuletin sisäisesti..

Ja sitten A-esteelle.. Heitin kapulan taas vähän vinoon, mutta kyllähän se koira sen esteen ylittää! Ylitti joo, mutta tuli kiertämällä takaisin. Tässä vaiheessa jo vähän nauratti (koska ei se itkeminenkään auta). No ei muuta kuin eteenmenoon, johon K lähti ihan ok mutta meni vinosti. Lopputulos 65p. Ei oltu enää tuloksessa kiinni. :D Lähdettiin kuitenkin vielä maastoja testaamaan..

Esine-ruutuun mentiin ensimmäisenä, ja Kiusa lähti suht hyvin etenemään joskin ekana meni kunnolla alueen yli (ja minä kirosin mielessäni ja lujaa :D). Meillä oli edellinen esineruutu-treeni onnistunut todella hyvin, joten vähän jo uskalsin luottaa että ehkä se tästä. Noh, koira sivulle ja uusi lähetys.. Kiusa lähti hyvin ja nyt pysyi alueella, mutta ei meinannut löytää esinettä vaikka työskentelikin ihan hyvin. Kokeilin pistotus-tekniikkaa, hyvin lähti aina etenemään mutta esinettä ei noussut. Tässä vaiheessa tuomari ilmoittaa, että aikaa on enää 1min jäljellä. Ei muuta kuin viimeiset epätoivoiset yritykset lähettää koira ruutuun.. Sitten Kiiskillä nousi häntä pystyyn ja se alkoi selvästi pyöriä hajun mukana, ja juuri, kun se nappasi esineen suuhunsa, kuulin takaatani sanan "aika". Meni siis kirjaimellisesti viime sekunnille tämä homma, mutta saatiin kuin saatiinkin pisteet tästä osasta (27p).

Sitten viimeisenä henkilöetsintään, joka oli (yllättäen) täysin kesken. Ilmasu oli Kiusalle onneksi helppo opettaa, se kun rakastaa haukkua, mutta kolmessa päivässä ei kovin kummoista pistoittelua ja tyhjiä pistoja saanut opetettua.. Tämä osa kaatuikin sitten ohjaajan osaamattomuuteen, yritin nimittäin turhaan saada Kiusaa aina takarajalle asti ennen kuin siirryttiin seuraavalle pistolle, vaikka se selvästi oli alueen jo tarkastanut. Oletin tuomarin haluavan laatikkopistoja, ja näin ollen me pääsimme ehkä noin 15m aluetta eteenpäin. Mutta olen hyvin tyytyväinen Kiusaan, sillä parin tyhjän piston jälkeen se alkoi jo hieman luovuttaa (kun ei niitä tyhjiä pistoja pahemmin ehditty harjoitella), mutta heti kun haistoi maalimiehen, se iski kaasun päälle ja aloitti umpipiilon ilmaisun todella hyvin. Ja se olisi selvästi jaksanut taas lähteä etsimään seuraavaa paremmalla tatsilla, mutta meiltä valitettavasti loppui aika kesken. Tämän osa-alueen pisteitä en niin tarkkaan muista, olisiko ollut yhdeksänjotain.

Tulosta ei siis tullut, mutta eihän me sitä oikeasti lähdetty hakemaankaan. Mutta hakukipinä syttyi kyllä molemmissa, valitettavasti vain itselläni ei riitä aika tätä lajia harrastamaan. Jostain pitäisi löytää Kiusalle hakuun oma ohjaaja..

Eli ensin treenattiin hiki hatussa lauantain hakukoetta varten, ja sitten sunnuntaina siirryttiinkin takaisin suojelun pariin. Sunnuntaina 9.6. oli vuorossa A-osa, sillä osallistuimme Kiusan kanssa Tommi Vanhalan peltojälkiseminaariin harjoituskoirakkona. Paljon jäi tuosta päivästä oppia käteen, ja jotenkin sain taas pitkästä aikaa itselleni kuvan siitä, kuinka lähdetään Kiusan kanssa etenemään ja mihin kaikkeen se oikeasti pystyykään. Maanantaina Kiusa siirtyi sitten Jullen ohjaukseen, ja koko koetta edeltävä viikko oli treeniä täynnä..

Tällä viikolla Kiusa sai sitten ruhtinaalliset puolitoista päivää lomaa, ja nyt on aloitettu taas jälkien ajo ja tottis- ja purutreenit. Kun seuraavaan kokeeseen ei ole enää montaa viikkoa aikaa.. Vähän tässä epäröin, että kuinkahan Kiusa jaksaa tämmöistä tahtia, sillä kun on yleensä voinut treenata max. kaksi kertaa viikossa tai muuten se on ollut jo aika vaisu, mutta liekö ikä tuonut Kiusaan lisää vauhtia sillä vaisuilua ei ole ollut ilmassa sitten hakukoepäivän jälkeen.

Suojelukokeessa Kiusa oli ollut edukseen, todella hyvin ajoi kuulema jäljen. Tottiksessa ei valitettavasti istunut liikkeestä (vaan jäi taas seisomaan), ja hyppynoudossa törmäsi mennessä esteeseen (näytti videolla kuin olisi liukastunut juuri ponnistaessaan) mutta palasi hyvin hypäten takaisin, muuten vain jotain pieniä huomattamisia. Puruissa ei ollut kiertänyt yhtä piiloa vaan käynyt vain kurkkaamassa sinne, muuten oli ymmärtääkseni mennyt todella hyvin. Välistä saa olla Kiusaankin tyytyväinen, jee! :D

14.7. ollaan tosiaan menossa taas kokeeseen, nyt yritetään sitten saada se IP3, jatkoa katsellaan sitten sen mukaan miten koe nyt meneekään..

keskiviikko 29. toukokuuta 2013

Purraan ja poseerataan

Tuossa toissaviikolla käytiin taas vähän kuvaamassa koiria. Hyvin paloi allekirjoittaneella niska, kun aurinko porotti pilvettömältä taivaalta ja aurinkorasvaahan ei tullut taas käytettyä. Mikä siinä onkin, että joka vuosi käy sama juttu? Tyhmästä päästä kärsii nahka.. Tällainen lauma käytiin kuvauksissa läpi, hyvinhän siinä pari tuntia pyörähti.


Tässä kuvat Kiusasta ja Tällistä:








Kiusa täytti muuten 5.5.2013 jo neljä vuotta! Naama sillä on jo aikaa sitten harmaantunut, eli voisi tuota vanhemmaksikin jo luulla. :D

Pari viikkoa sitten käytiin myös vihdoin avaamassa purutreenit tältä vuodelta Kiusan (ja Tällin) kanssa Lieksassa. Kiusa näytti yllättävän hyvältä, huomaa että ikä on tuonut hommaan varmuutta. Pientä sikailua oli selkäkuljetuksessa ilmassa, mutta eiköhän se siitä kunhan saadaan treeniä taas alle. Kiusallahan on siis 16.6. kakkosen koe, että ihan hirveästi aikaa ei enää ole, mutta sillä mennään. Itsehän olen tuolloin Itävallassa, ja Kiusa lähtee kokeilemaan koetta lainaohjaajalla. Tämä keksittiin myös pari viikkoa sitten, että saa nähdä mitä näillä vähillä treeneillä ehditään. :D

Jälkeä ei olla valitettavasti ehditty ajaa niin paljon kuin olisin halunnut, ihan vain siksi kun sille ei ole ollut aikaa. Noh, isännällä alkaa onneksi ensi viikosta kesäloma, niin ehditään vihdoin Kiusan kanssa treenaamaan. Heinäkuuhun on sitten varattu seuraava koe, joko kakkonen uudestaan tai parhaimmassa tapauksessa oltaisiin sitten jo kolmosessa. :) Saapa nähdä, jälki on oikeastaan jälleen se epävarmin osa-alue.. Pitäisi vaan päästä ajamaan jälkiä _paljon_.

Tälli pääsi myös tuolloin Lieksassa ensimmäistä kertaa työskentelemään maalimiehen kanssa. Tyynyyn se on purrut jo pari kertaa aiemmin, ja toisella kierroksella siirryttiinkin sitten jo käyttämään hihaa. Ja hyvin se Tälli veti! Se vaikuttaa tällä hetkellä todella hyvältä, todella omaan mieleen oleva koira. Nyt vaan jännitetään miten käy, kun ikää tulee lisää ja treenejä saadaan alle enemmän..

Tässä pari huonolaatuista kuvaa:





Tottiksessa on nyt Tällin kanssa opeteltu perusasentoa sekä takapään käyttöä, ja pikkuhiljaa alkaa T:n päässä herneet kohdata. Tähän voisin taas todeta että tykkään siitä vaan niin älyttömästi, sen kanssa on mahtavaa treenata tottista!


Tässä kaikki tältä erää, palaillaan!

tiistai 7. toukokuuta 2013

Kiusalle AVO1!

Voittajan on helppo.. tuijottaa?


4.5.2013 korkattiin Kiusan kanssa vihdoin se tokon avoinluokka, ja ennakko-oletuksista huolimatta hyvin meni! Pientä hiottavaa on edelleen parissa liikkeessä, mutta niinhän se taitaa olla aina ja ikuisesti.. Yhteensä pisteitä tuli 194, sijoitus 1/5. Tässä tarkempi selostus osa-alueittain:

Paikalla makaaminen: 10
Meni maahan, oli rauhallinen, nousi perusasentoon. Nappisuoritus, joskin Kiusaksi hitaat maahanmeno ja istuminen.

Seuraaminen taluttimetta: 10
Ei painanut tai poikittanut, perus-Kiusa. Pk-puolelle mielestäni vähän liian vaisu, mutta hyvää tokoseuraamista. Pikkunättiä. :P

Maahanmeno liikkeestä: 10
Kiusan parhaita liikkeitä.

Luoksetulo: 9
Annoin pysäytyskäskyn hieman liian ajoissa, olisi selvästi pitänyt harjoitella enemmän kartiomerkeillä. Yllättävän vaikeaa hahmottaa oikea kohta niin pienellä merkillä. :D

Seisominen liikkeestä: 9
Kiusalla oli liian pitkät piuhat istu-käskyn kuullessaan, joten istui turhan hitaasti.

Noutaminen: 9½
Kiusan bravuuri, todella hieno suoritus vaikka itse sanonkin. Huomaa että Kiusa tykkää noudosta. :) Puolikas piste menetettiin, kun luovutuksessa Kiusa meinasi jäädä aluksi hieman liian kauas ja korjasi itse itseään lähemmäs. 

Kauko-ohjaus: 10
Viikko ennen koetta Kiusa keksi yhtäkkiä nousta maasta istumisen sijaan seisomaan, joten hieman jännitti miten tekee kokeessa. Mutta teki kuitenkin todella nätisti vaihdot, ei mitään moitittavaa.

Estehyppy: 10
Meidän ainainen murheenkryyni, tätä tuli ihan liian vähän harjoiteltua (niin kuin alokasluokassakin..). Nyt osasin pitää suuni kiinni ja vain nyökkäsin liikkeenohjaajan kysyessä olinko valmis, joten Kiusa hyppäsi vasta käskyn saatuaan. Alokkaassa vetäistiin nollat, kun Kiusa hyppäsi sanoessani "valmis"..

Kokonaisvaikutus: 10
Tuomari tuntui kovasti tykkäävän meidän yhteistyöstä, ja ylipäätään Kiusan tyylistä tehdä hommia. Suositteli siirtymään kokonaan toko-harrastajaksi.. ;)

Mutta tottahan se on, Kiusa on parhaillaan teknisessä tottiksessa. Se on hyvä kaikessa muussa paitsi seuraamisessa, joten hyvin mahdollisesti siirrytäänkin tokoon (ja metsäjäljelle) kunhan vaan saadaan suojelusta ne koulutustunnukset kasaan. Olen todella tyytyväinen Kiusan suoritukseen, se pysyi sopivassa vireessä pieniä häröilyjä lukuunottamatta ja meillä oli oikeasti kivaa kehässä.

Videomateriaalia ei valitettavasti ole, sillä jätin kameran tarkoituksella kotiin kun "ei me tulosta kuitenkaan saada näin vähällä treenimäärällä".. :P

torstai 25. huhtikuuta 2013

Riemuidiootit

Kevät on vihdoin täällä! Kuinka hassulta tuntuukaan kirjoittaa tuo lause lähes toukokuussa.. Noh, onneksi se on tullut nyt rytinällä, pellot on lähes kuivia (jäljelle!) ja muutenkin ollaan päästy aivan eri tavalla pihailemaan koko kööri.

Tänään ulkoilutettiin taas kameraa, kun siskolikka Lahja tuli Tällille leikkikaveriksi. Ja taas hämmästeltiin kilpaa kuinka ne voikaan olla niin tasaisesti isänsä ja emänsä näköisiä. Molemmissa on selkeästi löydettävissä molempien vanhempien piirteet, hyvin huomaa kun vanhemmat ovat niin tuttuja ulkonäöltään. :) Ja käyttäytymispiirteitäkin on hauska aina vertailla, tuo on selvästi Elliltä ja tuo taas selvästi Tarolta.

Ja taas mentiin kovaa ja korkealta:







Ja Tällistäkin otettiin vähän vakavamielisempiä kuvia:




Minne minun pikkupentu on kadonnut??