perjantai 27. helmikuuta 2009

Kannattakaa meitä!



Tervetuloa luokkamme järjestämään Penturalli-tapahtumaan, josta löytyy toimintaa jokaiselle. Kaikkien rotujen pentunäyttelyn lisäksi paikalta löytyy arpajaiset sekä toimintaa niin näyttelyyn osallistuville kuin osallistumattomille koirille: juoksu- ja ahmimiskilpailuja! Klikkaa kuvaa ja tutustu tarkemmin!

Kiitos. ;)

torstai 26. helmikuuta 2009

Laidasta toiseen

Olenpas ollut aikaansaava nyt tässä parin päivän aikana, eilen käytiin hallilla treenaamassa, ja tänään mentiin ihan ampumaradalle asti yrittämään treenaamista. :D

Hallilla Jäynän kanssa otin tunnaria (alkaa hahmottua, nenänkäyttöhommia on tehty sen verran että pitäisikin olla aika helppo nakki), ruutua (kosketusalustan hahmottamista ruudun sisällä, ja sen päällä seisomista eikä alustan syömistä..), eteenmenoa (hallin toiseen päähän, tiesi pallon odottavan siellä. Hyvä alustava seuraaminen, nopea ja määrätietoinen eteneminen), hyppynoutoa (aloteltiin patukalla esteen hyppäämistä) sekä liikkeestä istumista (ylläripylläri jälleen hakusessa).

Elli harjoitteli ihan vain seuraamista häiriössä, ja se yllättikin täysin: ei edistämistä, ei painamista, ei mitään. Olenko taas ihan itse alkanut kehittämään ongelmia omassa päässäni (enkä ole käynyt edes naapurissa kylässä melkein pariin viikkoon!! ;D )? No, hyvähän se tietenkin on ettei vaikuta olevan ongelmia. Aloittelin myös siirtymistä ruoasta leluun, sujui yllättävän hyvin (kun kukaan ei ollut näkemässä enkä kämmäillyt sen takia..).

Tänään otin lällysti J:n kanssa pari noutoa, tarkoituksena saada nopeutta palautukseen. Kerrankin onnistui, kolmas nouto oli nopea. Ehkä se tästä.. Liikkeestä istuminenkin onnistui yllättävän hyvin, joskin lievästi näkyvillä avuilla. Ei muuta kuin hinkataan..

Elli taasen yritti seurata, mutta ohjaaja oli laama ja hukassa. Ei mee hyvin. :D Mutta ihan mukavasti tuo haki oikeaa paikkaa, nyt kun vielä itse oppisi puuhailemaan tuon elukan kanssa.. Mukavat perusasennot ja pysähtymisen istumiset olen vielä onnistunut Ellillä pitämään, katsotaan milloin nekin lösähtävät. (Pessimisti ei pety!) Tai no, sivulla tuo meinaa olla vähän edessä. Eli se siitä iloitsemisesta..

Emppu sai oman aktivointinsa autossa räksyttämisestä, sekä muffinssipentua piti opettaa koirien tavoille. Illalla kaiveskelin sen muistista jälleen sivulletuloa naksuttimen kanssa, ja yllättävän nopeasti alkoi homma toimia kun taas muistin antaa Empulle tilaa ajatella.

Jäynä myös sai naksuttimen avustuksella harjoitella kakeja: istu-maahan-istu ok, maahan-seis myös, mutta seis-maahan ja seis-istu-seis aiheuttavat päänvaivaa. Hissi ei vielä toimi niinkuin pitäisi, kyllähän tuolla pisteitä saa muttei aina viitsisi tehdä kaikkea vähän sinne päin.. Elli harjoitteli jalkojen välistä pujottelua, yritän sitä saada hoksaamaan naksuttimen idean. Alkoi jopa rattaat pyöriä pikkumustan päässä. :D

Ja sitten normielämäangstaamiseen: MÄÄ HALUAN CANONIN DIGIJÄRKKÄRIRUNGON HETI! Ulkona on niin ihana ilma ollut monta päivää (/viikkoa), ja haluan päästä kuvaamaan kunnon laitteilla! Kiva katsoa ikkunasta ulos ja ilahtua auringosta, kunnes muistaa kameratilanteen ja masentuu. Ei kiva! En tajua miten olen tällä Fujifilmillä ennen pärjännyt.. Argh.

Mutta jotain hyvää sentään: hartiavoimin jynssätystä valkoisesta matosta tuli oikeastikin valkoinen! Hyvä sinänsä, sitä varten vuodatettiinkin verta ja kyyneleitä. Nyt pääsee Emppu taas hinkkaamaan likaista partaansa ruoan jälkeen valkoiseen mattoon..

Mullon pentukuume! Tyhmää sinänsä, kädet on täynnä hommia näiden kolmen kanssa. Mutta mä haluaisin vihdoin sen ihan oman pennun (tai no, koiran). Valita yhdistelmän, jännittää astutuksen onnistumista, jännittää pentujen syntymistä, jännittää pennun valintaa, jännittää luovutusikää.. Haluan päästä luomaan suhdetta pentuun, joka olisi oikeasti (toivottavasti) koko loppuelämänsä minun koira, ihan ikioma joka ei ole lähdössä minnekään. Koira, jota "työstän" ihan vain itselleni, en kenellekään muulle. Pöf. Empun tulosta on jo niiiiiin pitkä aika, etten edes muista sen pentuajasta mitään.

Ei sillä että se pentuaika olisi jotenkin niin mahtavaa (jos se olisi minusta kiinni, niin koiranpennut hyppäisivät parin viikon pentuajan jälkeen 8kk ikään), mutta kuitenkin. Kyllä te tiedätte mitä haen takaa vaikken osaakaan sitä sanoa ilman kolmen sivun romaania. Ei paineita, ei pelkoa, virheiden teko ei harmita ketään muuta kuin itseä, eivät vaikuta keneenkään muuhun.

(Ei sillä, olen kiitollinen näistä vierailijoistakin, tykkään molemmista kovasti ja kipeää tekee kun ne lähtevät. Nyt voi vielä ryhmäkuvia ottaa iloisena. :) )

(Jäynä edustaa älykkäänä..)


tiistai 24. helmikuuta 2009

Neljännen neljäs

Tämmönen haastekin saatiin jo joskus aikaa sitten.

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.

2. Valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.

3. Selitä kuva.

4. haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

Jouduin vähän huijaamaan, sillä kuvakansioita oli alussa neljän sijaan vain kolme. Valitsin sitten sen kolmannen. Ketään en viitsi haastaa, kun taitaa olla tämä jo kaikilla tutuilla. :D


Emppu esiintyy älykkäänä, kuva on otettu noin vuosi sitten. Nyt E lähentelee jo 8 ja puolen vuoden ikää, kuvan aikaan 8 vuotta oli vasta edessäpäin. Ja Jäynä oli vielä mukava leikkikaveri, painoivat lähes saman verran.. :D

Lomaillen

Viime viikko meni kovassa tohinassa kennelvuorossa, hommaa riitti siihen malliin ettei blogin päivittäminen oikein maistunut. Nyt on sitten ensimmäinen lomapäivä takana, ja pari vielä jäljellä. Tänään ei vielä päästy hallille treenaamaan (pesin mattoja illan, IHAN OMIN KÄSIN!!), mutta huomenna olisi aamupäivästä tarkoitus lähteä kauhuklaanin kanssa sinnekin. Jäynällä olisi opetaltavana ruutu, tunnistusnouto sekä hyppynouto, näin noin niin kuin ensimmäisenä. Sitten olisi tietenkin vielä loputkin voittajaluokan liikkeet..

Treenien sujumisesta riippuen saatetaan olla menossa huhtikuussa vielä tokoilemaan sinne voittajaan, kun nyt kerran avoinkin läpäistiin. Ja silloin saattaa sitten olla ne hakukokeetkin edessä. Estenoudot ja eteenmeno odottavat vielä aloittelemista.

Ellin seuraaminen meni viikossa aika hyvin persiilleen, nyt se edistää ja painaa kuin mikäkin.. sakemanni? :D Palataan siis taas paikan vahvistamiseen.. Uuden tempunkin se on oppinut, nimittäin kierimisen. Hyvä minä, kerrankin oon jaksanut jonkin tempun opettaa! Satun olemaan mahdottoman laiska opettamaan ns. turhia liikkeitä.

Niin joo, jos joku sattui odottamaan tarkempaa selostusta tokokokeestamme:

Paikalla makaaminen: 10
Jäynän viereiset koirat alkoivat pöhistä hiljaisessa hallissa kuuluneen kolahduksen jälkeen, mutta J ei onneksi ottanut häiriötä niistä.
Seuraaminen: 9
Painoi ja viimeinen istuminen hidas. Oikeasti J oli täysi lahna normaaliin verrattuna (sinänsä hyvää tokoseuraamista), eli edelleen ottaa hirveästi painetta minusta kokeessa.
Maahanmeno: 9
Saisi olla nopeampi, reagoi käskyyn heti mutta hidastelee lopussa (joskin Jäynäksi hyvä).
Luoksetulo: 9
Pysähtyy hyvin, sivulletulo hieman vino.
Seisominen: 9

Jäynä ennakoi äärettömän paljon, hidasteli ennen lo:n käskytystä, ja pysähtyi lo:n käskystä.. Wtf??
Noutaminen: 8½
Yllättävän hyvä, vaikka kapula jäi liian lähelle -> J otti tullessa vain pari laukka askelta ja sitten ravasi pari. Koski rintakehällä luovutuksessa, hyvä sivulle siirtyminen. Olin positiivisesti yllättynyt. :D
Kauko-ohjaus: 8½
Tässä ei pitänyt olla ongelmaa.. Mutta J:ltä jäi ensimmäinen istu-käsky kuulematta, joten siihen kaksoiskäsky. Argh.
Estehyppy: 8
Mennessä osui hieman hyppyesteeseen. Tässäkään ei pitänyt olla ongelmaa..
Kokonaisvaikutus: 10
Omaan silmään J oli laama koko kokeen ajan, ihanaa..

Pisteitä siis tosiaan se ½ alle kunniapalkinnon, 179½. No mutta, se siitä. Josko tuon saisi joskus vielä hyvään vireeseen kisoissa..

keskiviikko 11. helmikuuta 2009

Pikapyrähdys

Toko AVO Kannus, 179,5p ja sija 1/8. Kiitos.

sunnuntai 1. helmikuuta 2009

Taistelu tuulimyllyjä vastaan..

Jäynän kanssa ollaan nyt ahkerasti treenattu kisoja varten (iik, vajaa 2 viikkoa aikaa!), ja mukavasti alkaa uusia ongelmia aina putkahdella kun edelliset on saatu korjattua. Noh, mikäs siinä.

Seuraaminen menee kerta kerralta paremmin, käännökset voisivat olla parempia (se pärkkeleen takapää!), mutta niitä ajattelin hinkata sitten viikon päästä enemmän, nyt keskitytään paikkaan ja vireeseen.

Jäävissä maahanmeno ihan ok, perushuttua. Voisi olla nopeampi, mutta voisi se olla hitaampikin. Katsotaan mitä keksitään. Seisomisessa pysähtyminen parantunut vähän, mutta Jäynällä on rasittava tapa venyttää itseään viiiiiieeeelä vähän pysähtymisen jälkeen, ja lopulta meinaa sitten ottaa yhden askeleen lisäksi. Argh. Ei kiva. No, katsellaan jos takapalkka tekisi ihmeitä.

Nouto. Siitä en edes viitsi sanoa mitään. Treenattava. (Pirun hidas ja huono!)

Estehyppy on nyt alkanut jo toimia, istuminen onnistuu suht hyvin vaikkakin hitaasti (MENTAL NOTE: Älä ikinä enää opeta hyppyn jälkeistä seisomista pallolla.). Joskin Jäynä keksi tänään parin toiston jälkeen etten voi varmasti tarkoittaa, että sen pitäisi hypätä käskyn kuultuaan. Minähän vaan testaan sakemannin silmiintuijottamisen kestävyyttä, am I not? Joo..

Jotain positiivista: luoksetulon pysäytys on jopa ihmeen nopea. Tosin luoksetulon vauhti ei ole. Argh!

Olikohan niitä muita liikkeitä enää? Niin joo, paikallaolossahan ollaan tosiaan piilossa. Oli hyvä tajuta se tuossa pari päivää sitten.. Niin ja J ottaa häiriötä liikkurista.

Miten musta tuntuu että ollaan taas liian heikolla osaamisella menossa kisaamaan?

Ja Elli sitten taas..

Seuraaminen menikin pitkään ihan liian hyvin. Tänään neiti sitten keksi, että käskyn kuultuaan sen täytyy jäädä paikoilleen istumaan. Hyyyyyvin rasittavaa. Noh, asiasta keskusteltiin, tultiin yhteisymmärrykseen ja nyt illalla homma näytti ihan hyvältä taas. Aamulla tosin oltiin hallilla, en tiedä vaikuttiko se jotenkin. Jos tää kaveri on semmonen "kyllä se kotona osaa" -tyyppi? :D

Jäynä ja Elli on harjotelleet 2x2 keppejä, ja tulokset on yllättäneet mut täysin. Jäynä tajuaa hommaa jo, kun taas Ellillä ei ole hajuakaan. Mä jotenkin odotin täysin päinvastaista tilannetta. :D

J kävi Seinäjoella taas kerran treeneissä, ja tällä kertaa oli mukana kaikki 7 projektisakemannia, ja vain 3 ohjaajaa. Siinä sitten lenneltiin ympäri liukkaita halleja, itse ohjasin Jäynän lisäksi kahta muuta jättiläistä. Pojat oli oikein innokkaita, ite en niinkään kun lentelin välillä perässä kuin leppäkeihäs. Niin ja nuohosin lattiaakin välillä. Noh, mitäs pienistä. Muilla oli ainakin hauskaa. ;D Nyt on sitten niska ja selkä mukavasti jumissa.. Mutta tulipahan itsellekin kokemuksia lisää, sen verran erilaisia ohjattavia kaikki olivat.

Emppu on harrastanut matalia agilityesteitä, ja hyppytekniikasta huomaa että selkä on edelleen vähän huonona. Hierojalle siis mentävä jälleen..