Kannattakaa meitä!

Tervetuloa luokkamme järjestämään Penturalli-tapahtumaan, josta löytyy toimintaa jokaiselle. Kaikkien rotujen pentunäyttelyn lisäksi paikalta löytyy arpajaiset sekä toimintaa niin näyttelyyn osallistuville kuin osallistumattomille koirille: juoksu- ja ahmimiskilpailuja! Klikkaa kuvaa ja tutustu tarkemmin!

Kiitos. ;)

Laidasta toiseen

Olenpas ollut aikaansaava nyt tässä parin päivän aikana, eilen käytiin hallilla treenaamassa, ja tänään mentiin ihan ampumaradalle asti yrittämään treenaamista. :D

Hallilla Jäynän kanssa otin tunnaria (alkaa hahmottua, nenänkäyttöhommia on tehty sen verran että pitäisikin olla aika helppo nakki), ruutua (kosketusalustan hahmottamista ruudun sisällä, ja sen päällä seisomista eikä alustan syömistä..), eteenmenoa (hallin toiseen päähän, tiesi pallon odottavan siellä. Hyvä alustava seuraaminen, nopea ja määrätietoinen eteneminen), hyppynoutoa (aloteltiin patukalla esteen hyppäämistä) sekä liikkeestä istumista (ylläripylläri jälleen hakusessa).

Elli harjoitteli ihan vain seuraamista häiriössä, ja se yllättikin täysin: ei edistämistä, ei painamista, ei mitään. Olenko taas ihan itse alkanut kehittämään ongelmia omassa päässäni (enkä ole käynyt edes naapurissa kylässä melkein pariin viikkoon!! ;D )? No, hyvähän se tietenkin on ettei vaikuta olevan ongelmia. Aloittelin myös siirtymistä ruoasta leluun, sujui yllättävän hyvin (kun kukaan ei ollut näkemässä enkä kämmäillyt sen takia..).

Tänään otin lällysti J:n kanssa pari noutoa, tarkoituksena saada nopeutta palautukseen. Kerrankin onnistui, kolmas nouto oli nopea. Ehkä se tästä.. Liikkeestä istuminenkin onnistui yllättävän hyvin, joskin lievästi näkyvillä avuilla. Ei muuta kuin hinkataan..

Elli taasen yritti seurata, mutta ohjaaja oli laama ja hukassa. Ei mee hyvin. :D Mutta ihan mukavasti tuo haki oikeaa paikkaa, nyt kun vielä itse oppisi puuhailemaan tuon elukan kanssa.. Mukavat perusasennot ja pysähtymisen istumiset olen vielä onnistunut Ellillä pitämään, katsotaan milloin nekin lösähtävät. (Pessimisti ei pety!) Tai no, sivulla tuo meinaa olla vähän edessä. Eli se siitä iloitsemisesta..

Emppu sai oman aktivointinsa autossa räksyttämisestä, sekä muffinssipentua piti opettaa koirien tavoille. Illalla kaiveskelin sen muistista jälleen sivulletuloa naksuttimen kanssa, ja yllättävän nopeasti alkoi homma toimia kun taas muistin antaa Empulle tilaa ajatella.

Jäynä myös sai naksuttimen avustuksella harjoitella kakeja: istu-maahan-istu ok, maahan-seis myös, mutta seis-maahan ja seis-istu-seis aiheuttavat päänvaivaa. Hissi ei vielä toimi niinkuin pitäisi, kyllähän tuolla pisteitä saa muttei aina viitsisi tehdä kaikkea vähän sinne päin.. Elli harjoitteli jalkojen välistä pujottelua, yritän sitä saada hoksaamaan naksuttimen idean. Alkoi jopa rattaat pyöriä pikkumustan päässä. :D

Ja sitten normielämäangstaamiseen: MÄÄ HALUAN CANONIN DIGIJÄRKKÄRIRUNGON HETI! Ulkona on niin ihana ilma ollut monta päivää (/viikkoa), ja haluan päästä kuvaamaan kunnon laitteilla! Kiva katsoa ikkunasta ulos ja ilahtua auringosta, kunnes muistaa kameratilanteen ja masentuu. Ei kiva! En tajua miten olen tällä Fujifilmillä ennen pärjännyt.. Argh.

Mutta jotain hyvää sentään: hartiavoimin jynssätystä valkoisesta matosta tuli oikeastikin valkoinen! Hyvä sinänsä, sitä varten vuodatettiinkin verta ja kyyneleitä. Nyt pääsee Emppu taas hinkkaamaan likaista partaansa ruoan jälkeen valkoiseen mattoon..

Mullon pentukuume! Tyhmää sinänsä, kädet on täynnä hommia näiden kolmen kanssa. Mutta mä haluaisin vihdoin sen ihan oman pennun (tai no, koiran). Valita yhdistelmän, jännittää astutuksen onnistumista, jännittää pentujen syntymistä, jännittää pennun valintaa, jännittää luovutusikää.. Haluan päästä luomaan suhdetta pentuun, joka olisi oikeasti (toivottavasti) koko loppuelämänsä minun koira, ihan ikioma joka ei ole lähdössä minnekään. Koira, jota "työstän" ihan vain itselleni, en kenellekään muulle. Pöf. Empun tulosta on jo niiiiiin pitkä aika, etten edes muista sen pentuajasta mitään.

Ei sillä että se pentuaika olisi jotenkin niin mahtavaa (jos se olisi minusta kiinni, niin koiranpennut hyppäisivät parin viikon pentuajan jälkeen 8kk ikään), mutta kuitenkin. Kyllä te tiedätte mitä haen takaa vaikken osaakaan sitä sanoa ilman kolmen sivun romaania. Ei paineita, ei pelkoa, virheiden teko ei harmita ketään muuta kuin itseä, eivät vaikuta keneenkään muuhun.

(Ei sillä, olen kiitollinen näistä vierailijoistakin, tykkään molemmista kovasti ja kipeää tekee kun ne lähtevät. Nyt voi vielä ryhmäkuvia ottaa iloisena. :) )

(Jäynä edustaa älykkäänä..)

Neljännen neljäs

Tämmönen haastekin saatiin jo joskus aikaa sitten.

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.

2. Valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.

3. Selitä kuva.

4. haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

Jouduin vähän huijaamaan, sillä kuvakansioita oli alussa neljän sijaan vain kolme. Valitsin sitten sen kolmannen. Ketään en viitsi haastaa, kun taitaa olla tämä jo kaikilla tutuilla. :D


Emppu esiintyy älykkäänä, kuva on otettu noin vuosi sitten. Nyt E lähentelee jo 8 ja puolen vuoden ikää, kuvan aikaan 8 vuotta oli vasta edessäpäin. Ja Jäynä oli vielä mukava leikkikaveri, painoivat lähes saman verran.. :D

Lomaillen

Viime viikko meni kovassa tohinassa kennelvuorossa, hommaa riitti siihen malliin ettei blogin päivittäminen oikein maistunut. Nyt on sitten ensimmäinen lomapäivä takana, ja pari vielä jäljellä. Tänään ei vielä päästy hallille treenaamaan (pesin mattoja illan, IHAN OMIN KÄSIN!!), mutta huomenna olisi aamupäivästä tarkoitus lähteä kauhuklaanin kanssa sinnekin. Jäynällä olisi opetaltavana ruutu, tunnistusnouto sekä hyppynouto, näin noin niin kuin ensimmäisenä. Sitten olisi tietenkin vielä loputkin voittajaluokan liikkeet..

Treenien sujumisesta riippuen saatetaan olla menossa huhtikuussa vielä tokoilemaan sinne voittajaan, kun nyt kerran avoinkin läpäistiin. Ja silloin saattaa sitten olla ne hakukokeetkin edessä. Estenoudot ja eteenmeno odottavat vielä aloittelemista.

Ellin seuraaminen meni viikossa aika hyvin persiilleen, nyt se edistää ja painaa kuin mikäkin.. sakemanni? :D Palataan siis taas paikan vahvistamiseen.. Uuden tempunkin se on oppinut, nimittäin kierimisen. Hyvä minä, kerrankin oon jaksanut jonkin tempun opettaa! Satun olemaan mahdottoman laiska opettamaan ns. turhia liikkeitä.

Niin joo, jos joku sattui odottamaan tarkempaa selostusta tokokokeestamme:

Paikalla makaaminen: 10
Jäynän viereiset koirat alkoivat pöhistä hiljaisessa hallissa kuuluneen kolahduksen jälkeen, mutta J ei onneksi ottanut häiriötä niistä.
Seuraaminen: 9
Painoi ja viimeinen istuminen hidas. Oikeasti J oli täysi lahna normaaliin verrattuna (sinänsä hyvää tokoseuraamista), eli edelleen ottaa hirveästi painetta minusta kokeessa.
Maahanmeno: 9
Saisi olla nopeampi, reagoi käskyyn heti mutta hidastelee lopussa (joskin Jäynäksi hyvä).
Luoksetulo: 9
Pysähtyy hyvin, sivulletulo hieman vino.
Seisominen: 9
Jäynä ennakoi äärettömän paljon, hidasteli ennen lo:n käskytystä, ja pysähtyi lo:n käskystä.. Wtf??
Noutaminen: 8½
Yllättävän hyvä, vaikka kapula jäi liian lähelle -> J otti tullessa vain pari laukka askelta ja sitten ravasi pari. Koski rintakehällä luovutuksessa, hyvä sivulle siirtyminen. Olin positiivisesti yllättynyt. :D
Kauko-ohjaus: 8½
Tässä ei pitänyt olla ongelmaa.. Mutta J:ltä jäi ensimmäinen istu-käsky kuulematta, joten siihen kaksoiskäsky. Argh.
Estehyppy: 8
Mennessä osui hieman hyppyesteeseen. Tässäkään ei pitänyt olla ongelmaa..
Kokonaisvaikutus: 10
Omaan silmään J oli laama koko kokeen ajan, ihanaa..

Pisteitä siis tosiaan se ½ alle kunniapalkinnon, 179½. No mutta, se siitä. Josko tuon saisi joskus vielä hyvään vireeseen kisoissa..

Pikapyrähdys

Toko AVO Kannus, 179,5p ja sija 1/8. Kiitos.

Taistelu tuulimyllyjä vastaan..

Jäynän kanssa ollaan nyt ahkerasti treenattu kisoja varten (iik, vajaa 2 viikkoa aikaa!), ja mukavasti alkaa uusia ongelmia aina putkahdella kun edelliset on saatu korjattua. Noh, mikäs siinä.

Seuraaminen menee kerta kerralta paremmin, käännökset voisivat olla parempia (se pärkkeleen takapää!), mutta niitä ajattelin hinkata sitten viikon päästä enemmän, nyt keskitytään paikkaan ja vireeseen.

Jäävissä maahanmeno ihan ok, perushuttua. Voisi olla nopeampi, mutta voisi se olla hitaampikin. Katsotaan mitä keksitään. Seisomisessa pysähtyminen parantunut vähän, mutta Jäynällä on rasittava tapa venyttää itseään viiiiiieeeelä vähän pysähtymisen jälkeen, ja lopulta meinaa sitten ottaa yhden askeleen lisäksi. Argh. Ei kiva. No, katsellaan jos takapalkka tekisi ihmeitä.

Nouto. Siitä en edes viitsi sanoa mitään. Treenattava. (Pirun hidas ja huono!)

Estehyppy on nyt alkanut jo toimia, istuminen onnistuu suht hyvin vaikkakin hitaasti (MENTAL NOTE: Älä ikinä enää opeta hyppyn jälkeistä seisomista pallolla.). Joskin Jäynä keksi tänään parin toiston jälkeen etten voi varmasti tarkoittaa, että sen pitäisi hypätä käskyn kuultuaan. Minähän vaan testaan sakemannin silmiintuijottamisen kestävyyttä, am I not? Joo..

Jotain positiivista: luoksetulon pysäytys on jopa ihmeen nopea. Tosin luoksetulon vauhti ei ole. Argh!

Olikohan niitä muita liikkeitä enää? Niin joo, paikallaolossahan ollaan tosiaan piilossa. Oli hyvä tajuta se tuossa pari päivää sitten.. Niin ja J ottaa häiriötä liikkurista.

Miten musta tuntuu että ollaan taas liian heikolla osaamisella menossa kisaamaan?

Ja Elli sitten taas..

Seuraaminen menikin pitkään ihan liian hyvin. Tänään neiti sitten keksi, että käskyn kuultuaan sen täytyy jäädä paikoilleen istumaan. Hyyyyyvin rasittavaa. Noh, asiasta keskusteltiin, tultiin yhteisymmärrykseen ja nyt illalla homma näytti ihan hyvältä taas. Aamulla tosin oltiin hallilla, en tiedä vaikuttiko se jotenkin. Jos tää kaveri on semmonen "kyllä se kotona osaa" -tyyppi? :D

Jäynä ja Elli on harjotelleet 2x2 keppejä, ja tulokset on yllättäneet mut täysin. Jäynä tajuaa hommaa jo, kun taas Ellillä ei ole hajuakaan. Mä jotenkin odotin täysin päinvastaista tilannetta. :D

J kävi Seinäjoella taas kerran treeneissä, ja tällä kertaa oli mukana kaikki 7 projektisakemannia, ja vain 3 ohjaajaa. Siinä sitten lenneltiin ympäri liukkaita halleja, itse ohjasin Jäynän lisäksi kahta muuta jättiläistä. Pojat oli oikein innokkaita, ite en niinkään kun lentelin välillä perässä kuin leppäkeihäs. Niin ja nuohosin lattiaakin välillä. Noh, mitäs pienistä. Muilla oli ainakin hauskaa. ;D Nyt on sitten niska ja selkä mukavasti jumissa.. Mutta tulipahan itsellekin kokemuksia lisää, sen verran erilaisia ohjattavia kaikki olivat.

Emppu on harrastanut matalia agilityesteitä, ja hyppytekniikasta huomaa että selkä on edelleen vähän huonona. Hierojalle siis mentävä jälleen..

HUOM!

Jos olet lähettänyt minulle sähköpostia parin viikon sisällä, etkä ole saanut vastausta, niin laita viesti uudestaan tulemaan! Postilaatikkoni oli mennyt huomaamattani täyteen, eikä mikään viesti ole kulkenut mihinkään suuntaan..

No niin, ja sitten kuvasaastetta:








Kiitoksia Lotalle kuvista ja rungon lainasta!

Flashback

No niin, vihdoin ja viimein on aiheena tämän vuotisten tavoitteiden asettaminen sekä viime vuotisten tavoitteiden analysointi. Katsotaas, mitäpä sitä tuli viime vuodelle kirjoitettua, aloittaen Empusta:

Emppu

• Kunnon kohotus
• Juoksukontaktit
• Nouto kisakuntoon

Kunto koheni vanhuksella roimasti, sillä se on saanut lenkkeillä yhtä paljon ja yhtä vauhdikkaasti kuin Jäynäkin. Oikeastihan Emppu ei edes ole vanhus, harvoin sitä muistaakaan että se on jo yli 8-vuotias, yhtä vauhdikkaasti se telmii metsässä kuin aina ennenkin.

Muilta osin jäätiinkin sitten tavoitteista, kontakteja ei paljoa harjoiteltu (joskin tuntuu lähes oppineen ne, ja ihan ilman opetusta! Fiksu kaveri, kuka lie ollutkaan tähän mennessä se riippakivi agilitytreeneissä jos snautseri ihan itsekseen nämä asiat oppii..). Noutaa se osaa, mutta en nyt sanoisi että se homma hoituisi yhtään sen innokkaammin kuin aiemminkaan.

Sen sijaan Empun kanssa olen jatkanut kaukokäskyjen hinkkaamista, ja aina välillä se on päässyt verestämään muistiaan agility- ja hakuhommissa.

Ja sitten juniori:

Jäynä

• Kasvaminen
• Jäljestys lähes kisakuntoon
• Haun ilmaisu haukkuen
• Esine-etsintä kuntoon
• Tokon ALOn liikkeet
• BH-koe

No, ihan reippaastihan tuo otus on kasvanut, vähän liiankin. Korkeutta taitaapi olla yli 65cm, ja painoakin jo ihan riittävästi. Eipä sitä tuon kokoista roikaletta fyysisellä voimalla ihmisten ilmoilla kuljeteta (nimim. 157cm narun päässä..). Terveenä se on pysynyt, mitä nyt on onnistunut rei'ittämään itsensä metsässä sekä onnistunut jumiuttamaan selkänsä.

Jäljestys.. No, jäljellä käytiin keväästä alku-talveen, ja jälkiä ajettiin niin heinä- kuin multapellolla, ja viimeisimmät kymmenen rämmittiin metsässä. Ei mikään Jäynän bravuurilaji, mutta päädytään yleensä paikasta A paikkaan B.

Haun ilmaisu onnistui jo kesällä, ja nyt se tulee jo vanhasta tottumuksesta. Haukuttu ollaan myös maalimiehille. Hakuhommat muutenkin ihan hyvin hanskassa, nyt niistä taukoa näin talvella. Jäynästä voisi tulla hyväkin hakukoira, se käyttää hyvin nenäänsä ja omaa suuren motivaation maalimiestä kohtaan.

Esine-etsintä pelaa sekä sisällä että ulkona, joskin kisanomaisena sitä pitäisi treenata vielä enemmän jos kisoihin haluaisi. Tämä myöskin nyt tauolla.

Tokon ALOn liikkeet plakkarissa, pennusta asti on harjoiteltu perusasentoa sekä muita perusliikkeitä. Kesällä aloitin sitten määrätietoisemman treenaamisen kisoja varten, ja lokakuussa käytiin hakemassa lähes Jäynän 1-vuotis synttäripäivänä ALO1 pistein 196. Kuin myös BH suoritettu lokakuussa, Jäynän ollessa 1v 23pv ikäinen. "Pakolliset" tavoitteet siis suoritettu.

Ja noin niinkuin yleistä löpinää menneestä vuodesta:

Vuoden alussa Jäynä oli vielä hyvin pieni, ja sen kasvaessa olen itsekin oppinut jatkuvasti lisää koiran kouluttamisesta. Jäynä on ollut helppo tapaus, yksinkertaisesti motivoitavissa oleva sakemanni, joka menisi pers edellä puuhun jos ohjaaja niin haluaisi (ainakin melkein..). Keväällä käytiin virkakoiralaitoksia kiertämässä, ja oli mukava saada tietää enemmän näiden koirien koulutuksesta.

Kesällä lähdettiin poikien kanssa kolmeksi viikoksi Lieksaan työssäoppimiseen pentuja hoitamaan, ja siellä sitä vasta opittiinkin. Liinan päässä olemista treenattiin oikein urakalla, selänkin onnistuin niissä rytinöissä kipeyttämään! :D Näiden kolmen viikon takia on tuo Ellikin nyt sitten täällä seurana, kiitos siitä Eskolle! Ja saapa nähdä suunnataanko taas ensi kesänä Lieksaa kohti Empun ja Ellin kanssa, ja mistä sitä tietää vaikka olisi kolmaskin karvakuono tullessa matkassa.. ;)

Syksymmällä tutustuttiin sitten vielä lisää suojelun saloihin, ja myös itseäni yritin kovasti tsempata viimeistä lukio- ja opistovuotta varten (epäonnistuen suuresti). Jäynän kanssa treenatessa ja poikien kanssa lenkkeillessä se aika suurimmaksi osaksi kului, ja pari muuttoakin vei aikaa ruhtinaallisesti. Tokokisoista selvittiin hengissä, eikä BH-koekaan aiheuttanut suuria tuhoja sisäelimistöön.

Joulukuussa saapuikin sitten Elli joukkoihin, ja kirjoitukset lähestyvät vääjäämättä. No, onhan tässä vielä pari viikkoa aikaa ensimmäisiin osioihin. :D

Sittenpä tavoitteet tälle vuodelle:


Jäynä

• AVOsta tulos (vaikkapa ykkönen jos oikein optimistisia oltaisiin)
• Rohkeuden ja itsevarmuuden lisääminen vielä mahdollisuuksien mukaan
• Saattelen Jäynän kohti toivottua virkakoiran uraa

Emppu

• Hömppähömppä agilityä ja tokoa
• Pitää kunto kohdillaan
• Pitää mielen virkeänä

Elli

• Arkikäyttäytyminen kuntoon
• Seikkailu kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa paikoissa ja niistä itsevarmasti selviäminen
• Perusliikkeitä kuntoon
• Agilityesteiden opettaminen

Nina

• Hankki Rajun (miel. kesällä)
• Oppii enemmän jäljestämisestä, tottiksesta, suojelusta ja hausta
• Oppii optimistiksi
• Viettää aikaa kavereiden kanssa
• Oppii tekniikan, jonka avulla ei aina ole solmussa liinojen kanssa..

Siinäpä sitä tällä erää taas jotain. Katsotaan miten näissä pysytään.. :D

(Ulkoasu on kokenut hienoisen muutoksen, otsikkokuvan vaihdan jossain vaiheessa, nyt saa pysyä tuo 5min. värkkäily siihen asti.)

Hellurei ja hellät tunteet.

Pahoittelen jälleen pitkää päivitysväliä, mutta ovat nuo kouluhommat pitäneet (muka) vähän kiireisinä. Ja nyt on sitten ahdistuskin alkanut hiipiä arkeen, kirjoitukset lähestyvät vähän turhankin nopeaa tahtia. Vasta eilenhän niihin oli pari kuukautta aikaa..? Tässä tänään taas totesin, että kirjoitusten lähestyessä alkaa esim. englannin kuuntelut mennä aina vain huonommin ja huonommin. Ja se perhanan tekstitaidon koe, jossa pitäisi osoittaa syvällistä ajattelua. Näillä aivoilla?

No niin, sitten mielenkiintoisempiin asioihin. Ellillä alkaa olla hanskassa istuminen ja maahanmeno (kokeilin nopealla tahdilla käskyttäen, yllätti muuten aika positiivisesti!), sivulletulo on vielä vaiheessa edelleen. Perusasennossa pysymistä ollaan harjoiteltu ohjaajan liikkuessa (yrittäkää ymmärtää mitä meinaan), ja neiti on alkanut oivaltaa mitä haetaan takaa. Ollaan myöskin keskusteltu EI-sanan merkityksestä, ja aika nopeasti sekin homma alkoi pyöriä toivotulla tavalla. Vieläkin jaksan toistella kuinka erilainen tämä otus onkaan poikiin verrattuna..

Jäynä on harjoitellut liikkeestä seisomista ja luoksetulon pysäytystä, homma alkaa olla sillä mallilla että ehkäpä sitä sinne kisoihin uskaltaisi lähteä vajaan kuukauden kuluttua. Hyppyä ei olla päästy harjoittelemaan ollenkaan, mutta täytyy yrittää soveltaa omia harjanvarsia ja tuoleja siinä hommassa tuossa ensi viikolla (koeviikolla tunnetusti keksii monia asioita, joita tekee mielummin kuin että lukisi kokeisiin..). Kuonokoppaan olen myös poikaa totuttanut, ja ihan hyvin sekin homma on lähtenyt käyntiin. Uskottavuus nousee kymmenkertaiseksi heti kun koppa on päässä. :D

Jäynän kanssa ollaan myös harjoiteltu sisällä esine-etsintää, ja viime viikonloppuna käytiin Seinäjoella poliisisetien kanssa treenaamassa jossain isossa tehdashallissa tms. Homma toimi niin kuin aina ennenkin..

Niin ja viikonloppuna kävin myös hakemassa kotoa Keravalta uuden perheenjäsenen: Pikku-Escorttini poistuttua keskuudestamme on ollut auton paikka tyhjänä. Passatti alias Synti pääsi nyt sitten etelästä tänne kylmään pohjoiseen (juu, kaikki Jyväskylän yläpuolella on Lappia! :)), ja nyt on sitten ainakin TILAA (farmari). Ihanaa! Synnistä laitan kuvan sitten joskus kun päästään perhepotretti ottamaan.

Emppu nukkuu, syö ja piereskelee. Hyvin hyödyllinen otus. :D No ei, ollaan me kaukokäskyjä E:n mielenvirkistykseksi harjoiteltu, kuin myös kuonokoppaa sai herra kerran kokeilla. Niin ja trimmiä se olisi vailla. Anyone?

Siinäpä tällä erää, pahoittelen äärimmäisen epäselvää tekstiä, mutta kahden viimepäivän aikana tehdyt ruotsin aineet ovat vieneet viimeisetkin aivosoluni mukanaan. Jag måste gå nu. Siinon mun ruottintaidot..

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

.. näin hieman myöhässä. :D

Nyt on Elli sitten parisen viikkoa täällä asustellut, ja elämä alkaa normalisoitua pikkuhiljaa. Alkuun meni yöt kitistessä ja hengitellessä (ulkokoiralla aikas kuuma sisällä), mutta nykyisin elo sujuu jo hyvin. Elli on äärimmäisen energinen ja sosiaalinen koira, joka osaa tehdä pahojaan niin suloisesti ettei sitä meinaa viitsiä kieltää ollenkaan. ;) Lelli-Elli -lempinimi onkin kovassa käytössä!

Jäynä on aivan rakastunut uuteen tulokkaaseen, ja ne painisivatkin aivan jatkuvasti jollei niiden yhteiseloa hieman rajoitettaisi. Emppu ei ole niin otettu Ellistä, mutta kovasti se on jo oppinut milloin kannattaa käydä varastamassa Ellin luut sen häkistä..

Elli on pieni, jättikelpien näköinen eläin, joka aiheuttaa vierailijoille mustia silmiä (pomppupomppupomppu..). Siitä ei ole pahemmin edustavia kuvia, sillä se ei pysy hetkeäkään paikoillaan. Mutta jos sattuu onni suosimaan niin, että se hetkeksi pysähtyisikin, niin edustavaa siitä ei silti saa. Esimerkki tuolla oikeassa reunassa alhaalla. :D

Siispä tässä profiilikuva linkitettynä, kuvittele se mustaksi ja vähän isommaksi: klik. Ja tässä vielä nukkumiskuva, jatka kuvittelua: klik . :D

Hyvänmieleneläin johon ei voi olla ihastumatta. <3

No niin, sitten poikiin. Emppu on läski. Totesin sen tuossa eilen, kun oikein kunnolla aloin sitä tutkimaan. No, fiksuna ostin sille jo viime viikolla ensimmäistä kertaa senior-ruokaa, joten ehkäpä se tästä alkaa laihtua hissukseen. Jos sitä taas muistaisi, ettei snautseri tarvitse ruokaa samaa vertaa kuin yli 65cm korkea, kasvuikäinen sakemannipoika.. Mutta kun se pari desiä per kerta näyttää niin vähältä. :D

Jäynä on myös hengissä, keräilee kuntoa nyt kun täällä on hyvin lunta. Avoimen liikkeistä olisi vielä opeteltavana seisominen (ei, se ei vieläkään osaa sitä..) sekä luoksetulon pysäytykset, hypyn istuminen pitäisi saada tuhat kertaa nopeammaksi (ei ehkä olisi kannattanut opettaa hypyn jälkeen seisomista pallon avulla..) ja nouto varmemmaksi.

Ja se seuraaminen.. Onnistuin sen niin mukavasti pilaamaan, kun BH-koetta varten piti hinkata kestoa. Ollaan siis palattu taaksepäin, haetaan nyt vain intoa hommaan. Kyllähän tuo teknisesti menee edelleen oikein, mutta se tekemisen tuntu puuttuu. Tai no, nyt ollaan jo selvästi menossa parempaan suuntaan.

Loman aikana ollaan tehty naksujuttuja, enimmäkseen kosketusalustaa kaikille. Jäynälle myös sisätiloissa henkilöetsintää (tai no, tyynyyn kiinnikäymistä) ja Elli on opetellut istumaan ja menemään maahan käskystä. Seuraavaksi opetuksen alle tulee sivulletulo takaata kiertäen.

Niin joo, ja kerrankin mulla on koira, joka ei vedä hihnassa! Elli, kaikesta vauhdikkuudestaan huolimatta, ei vedä remmissä. Se kun ei ole koskaan oppinut sitä.. Katotaan pystynkö pitämään sen sellaisena loppuun asti. ;) Ellinhän olisi näillä näkyminen sitten tarkoitus lähteä elo-syyskuun aikana tänä vuonna. Ehkä sitten sen jälkeen kolmas kerta toden sanoisi, ja saisin vihdoin hommattua sen ihan oman sakemannin pennun. :D

(Niin joo, ja ihmetelleille: blogi oli hetken salasanan takana, sillä tarkoituksenani oli väsäillä ulkoasujen kanssa itsekseni. No, koska siitä ei tullut niin hienoa kuin olisin halunnut, vaihdoin toisenlaiseen valmiiseen pohjaan, ja nyt tänne on taas vapaapääsy. :))