Kiusa & Tälli
torstai 7. marraskuuta 2013
Blogi siirtyy
Blogimme löytyy nykyisin osoitteesta: http://pakkahajoo.com/ninan/ . Päivittäkäähän linkkinne! :)
lauantai 2. marraskuuta 2013
Syksyn hajatelmia taasen
Taas on periaatteessa koekausi ohi ja aika suunnitella ensi vuoden tavoitteita. Olen jo pidemmän aikaa miettinyt kuinka Kiusan kanssa harrastuksissa jatketaan, sillä toisaalta kiinnostaisi osallistua vielä ensi vuoden SPL rotumestiksiin, toisaalta taas ei kiinnosta ollenkaan. Saisin taas lisää kokemusta koiran ohjaamisesta arvokisoissa ja haluaisin päästä kokeilemaan onnistuisimmeko ensi vuonna niissä asioissa jotka tänä vuonna eivät onnistuneet. Toisaalta taas Kiusan kanssa tottiksen treenaaminen ja varsinkin kokeissa suorittaminen on yhtä tuskaa, eikä se tunnu siitä muuksi muuttuvan. Päinvastoin, mitä enemmän Kiusalla on koekäyntejä takana, sitä huonommin se suoriutuu.. Se on selvästi oppinut, että koetilanteissa riittää kunhan käppäilee mukana, ja suoraan sanottuna minulla ei ole minkäänlaista motivaatiota lähteä taas jälleen kerran korjaamaan tilannetta. Lopputulos kun ei kuitenkaan tule koskaan olemaan sellainen kuin toivoisin. Sinänsä harmi, kun edelleen haluan suojelua harrastaa, mutta onneksi Tälli on jatkamassa harrastusta.
Niinpä päätin, että suojelu on laitettu meillä jäihin Kiusan kanssa, me siirrymme treenaamaan tokon voittajaluokan (ja evl:n) liikkeitä sekä ajelemme metsäjälkiä. Suojelukokeessa saatamme toki käydä, jos ohjaajalla ja koiralla on motivaatio kohdallaan, ja jos koe sattuu olemaan sopivaan aikaan tarpeeksi lähellä. Toko-kokeeseen menemme jahka joskus saan kaikki liikkeet varmoiksi, mutta metsäjäljen koe tulee varmaankin olemaan ennen sitä. Ensi keväänä jos päästäisiin se laji korkkaamaan. Onhan tuolla kansallisissa lajeissakin se tottis, mutta siellä en itse koe sitä yhtä tärkeänä osa-alueena kuin mitä suojelukokeessa. Ja metsäjälki tuntuu ainakin tällä hetkellä sujuvan Kiusan kanssa todella hyvin, joten otetaan tästä fiiliksestä kaikki irti!
Tällin kanssa taasen on ollut jo pidemmän aikaa hieman pattitilanne, kun tottis on tökkinyt. Sen kanssa on periaatteessa todella mukavaa tehdä töitä, mutta Tällin ongelma on sen mielentila tottiksissa: kaikki pitää tehdä satakymmenenprosenttisesti. T meinaa olla niin jännitteessä varsinkin seuraamisessa, että se on ollut kaukana harmoonisesta suorituksesta. Tälli menee todella helposti "tilttiin", se on niin hulluna pallon perään ettei meinaa kuulla eikä nähdä mitään muuta (kuin päänsä sisällä PALLOPALLOPALLOPALLOPALLOPALLOPALLO) jos pallo on näkyvillä. Onkohan tämä sitä "crazy balldrive"ä? :D Tästä syystä sille ei todellakaan voi opettaa asioita samaan tyyliin kuin edellisille koirilleni, vaan pyörä täytyy keksiä uudelleen..
Viikko sitten päätin heittää epäonnistumisen pelon romukoppaan ja treenata juuri niin kuin hyvältä tuntuu. Olen ollut selvästi arempi tekemään Tällin kanssa mitään, sillä olen pelännyt pilaavani sen. Se vaikuttaa niin lupaavalta koiralta varsinkin tottiksen suhteen, ja sen takia itseltä on sitten kadonnut se usko omaan osaamiseen. Nyt on viikko treenattu fiilispohjalta ja sen kummemmin analysoimatta jokaista tekoa, ja kummasti alkaa homma taas sujua. Tällihän osaa ehkä murto-osan niistä asioista joita edelliset koirani ovat tähän ikään mennessä osanneet, eli nyt aletaan vauhdilla opetella myös muutakin kuin vain sitä seuraamista. Tällillä on onneksi hyvän saalisvietin lisäksi myös todella hyvä ruokahalu, joten asioiden opettaminen ruoalla on todella helppoa, kun vaan osaan tehdä asioista tarpeeksi yksinkertaisia. Kaikella rakkaudella sanottuna, Tälli on kyllä oikeasti aivan älyttömän yksinkertainen uros. Mutta onpahan hommassa aina huumori mukana, on se niin hauska otus. :D
Tavoitteena on tästä eteenpäin siis tehdä niin kuin hyvältä tuntuu (kaikkien osa-alueiden suhteeen) ja jättää teoriapohdinnat osaavimmille. Katsotaan miten meidän käy. :)
Niinpä päätin, että suojelu on laitettu meillä jäihin Kiusan kanssa, me siirrymme treenaamaan tokon voittajaluokan (ja evl:n) liikkeitä sekä ajelemme metsäjälkiä. Suojelukokeessa saatamme toki käydä, jos ohjaajalla ja koiralla on motivaatio kohdallaan, ja jos koe sattuu olemaan sopivaan aikaan tarpeeksi lähellä. Toko-kokeeseen menemme jahka joskus saan kaikki liikkeet varmoiksi, mutta metsäjäljen koe tulee varmaankin olemaan ennen sitä. Ensi keväänä jos päästäisiin se laji korkkaamaan. Onhan tuolla kansallisissa lajeissakin se tottis, mutta siellä en itse koe sitä yhtä tärkeänä osa-alueena kuin mitä suojelukokeessa. Ja metsäjälki tuntuu ainakin tällä hetkellä sujuvan Kiusan kanssa todella hyvin, joten otetaan tästä fiiliksestä kaikki irti!
Tällin kanssa taasen on ollut jo pidemmän aikaa hieman pattitilanne, kun tottis on tökkinyt. Sen kanssa on periaatteessa todella mukavaa tehdä töitä, mutta Tällin ongelma on sen mielentila tottiksissa: kaikki pitää tehdä satakymmenenprosenttisesti. T meinaa olla niin jännitteessä varsinkin seuraamisessa, että se on ollut kaukana harmoonisesta suorituksesta. Tälli menee todella helposti "tilttiin", se on niin hulluna pallon perään ettei meinaa kuulla eikä nähdä mitään muuta (kuin päänsä sisällä PALLOPALLOPALLOPALLOPALLOPALLOPALLO) jos pallo on näkyvillä. Onkohan tämä sitä "crazy balldrive"ä? :D Tästä syystä sille ei todellakaan voi opettaa asioita samaan tyyliin kuin edellisille koirilleni, vaan pyörä täytyy keksiä uudelleen..
Viikko sitten päätin heittää epäonnistumisen pelon romukoppaan ja treenata juuri niin kuin hyvältä tuntuu. Olen ollut selvästi arempi tekemään Tällin kanssa mitään, sillä olen pelännyt pilaavani sen. Se vaikuttaa niin lupaavalta koiralta varsinkin tottiksen suhteen, ja sen takia itseltä on sitten kadonnut se usko omaan osaamiseen. Nyt on viikko treenattu fiilispohjalta ja sen kummemmin analysoimatta jokaista tekoa, ja kummasti alkaa homma taas sujua. Tällihän osaa ehkä murto-osan niistä asioista joita edelliset koirani ovat tähän ikään mennessä osanneet, eli nyt aletaan vauhdilla opetella myös muutakin kuin vain sitä seuraamista. Tällillä on onneksi hyvän saalisvietin lisäksi myös todella hyvä ruokahalu, joten asioiden opettaminen ruoalla on todella helppoa, kun vaan osaan tehdä asioista tarpeeksi yksinkertaisia. Kaikella rakkaudella sanottuna, Tälli on kyllä oikeasti aivan älyttömän yksinkertainen uros. Mutta onpahan hommassa aina huumori mukana, on se niin hauska otus. :D
Tavoitteena on tästä eteenpäin siis tehdä niin kuin hyvältä tuntuu (kaikkien osa-alueiden suhteeen) ja jättää teoriapohdinnat osaavimmille. Katsotaan miten meidän käy. :)
torstai 10. lokakuuta 2013
Uudet kotisivut x 2
Ja taas olisi uusia kotisivuja kaksin kappalein tarjolla. Ensin meidän omat, uudelle domainille muuttaneena:
http://pakkahajoo.com/kita/
Muistakaahan päivittää linkkinne! :)
Ja sitten toisena Kiusan veljen Voron kotisivut, jotka tässä värkkäiltiin Annan kanssa:
http://pakkahajoo.com/voro/
Käykääpäs tutustumassa!
http://pakkahajoo.com/kita/
Muistakaahan päivittää linkkinne! :)
Ja sitten toisena Kiusan veljen Voron kotisivut, jotka tässä värkkäiltiin Annan kanssa:
http://pakkahajoo.com/voro/
Käykääpäs tutustumassa!
maanantai 7. lokakuuta 2013
Esineitä etsimässä
Asetin tässä viime viikolla ensi kevään tavoitteeksi JK1-koulutustunnuksen, ja nyt on sitten treenit aloitettu. Eilen ajettiin Kiusan kanssa ensimmäinen metsäjälki sekä muisteltiin taas esineruutua, ja tänään käytiin taas etsimässä esineitä metsästä. Näiden treenien jälkeen täytyy todeta, että treeniä me todellakin tarvitaan.. :P Metsäjälki sujui ihan hyvin, jana pitäisi vaan Kiusalle opettaa. Murheenkryyni tuntuukin tällä hetkellä olevan tuo esineruutu, en tiedä missä K luuli olevansa, mutta ei se ainakaan esineitä etsinyt..
Tälli aloitti myös esineruututreenit, ja olen kyllä todella tyytyväinen sen työskentelyyn. Se reagoi todella nopeasti esineiden hajuihin ja lähtee salamana tuomaan niitä. Ihan mukavaa että joku asia edes sujuu, tottiksen kanssa kun ollaan hakattu päätä seinään tässä parisen viikkoa. Olen jotenkin onnistunut yhtäkkiä opettamaan tuon edistämään ja poikittamaan, nyt sitten pähkäillään kuinka palataan ajassa takaisin päin.. Katsotaan kuinka meidän käy.
Tälli aloitti myös esineruututreenit, ja olen kyllä todella tyytyväinen sen työskentelyyn. Se reagoi todella nopeasti esineiden hajuihin ja lähtee salamana tuomaan niitä. Ihan mukavaa että joku asia edes sujuu, tottiksen kanssa kun ollaan hakattu päätä seinään tässä parisen viikkoa. Olen jotenkin onnistunut yhtäkkiä opettamaan tuon edistämään ja poikittamaan, nyt sitten pähkäillään kuinka palataan ajassa takaisin päin.. Katsotaan kuinka meidän käy.
Kiusa ja tuskaisen taistelun jälkeen löytynyt esine
torstai 3. lokakuuta 2013
Syksyinen auringonlasku
Anna tuli taas Voron kanssa kyläilemään, ja päästiin tänään auringonlaskun aikaan ottamaan Tällistä ja Vorosta kuvia läheisillä hiekkamontuilla. Kiusa ei päässyt valitettavasti mukaan, sillä K alkoi eilen illalla niiskutella siihen malliin että kyse on joko nenäpunkeistä tai kennelyskästä. Saikkua siis pukkaa!
Syksy on kyllä valokuvauksen kannalta mukavaa aikaa, kun puiden lehdissä on monia eri värejä ja auringonvalokin tulee esiin aivan eri tavalla kuin keskikesällä. Tässä poikien onnistuneimmat kuvat:
Treenirintamalla on ollut nyt vähän rauhallisempaa, enemmän ollaan keskitytty ihan vain arjen elämiseen. Suunnittelin tälle vuodelle vielä Kiusalle metsäjälkitreenejä, tavoitteena olisi ensi keväänä olla siinä kunnossa että voitaisiin lähteä tavoittelemaan JK1-koulutustunnusta. Saa nähdä kuinka meidän käy. :)
Syksy on kyllä valokuvauksen kannalta mukavaa aikaa, kun puiden lehdissä on monia eri värejä ja auringonvalokin tulee esiin aivan eri tavalla kuin keskikesällä. Tässä poikien onnistuneimmat kuvat:
Treenirintamalla on ollut nyt vähän rauhallisempaa, enemmän ollaan keskitytty ihan vain arjen elämiseen. Suunnittelin tälle vuodelle vielä Kiusalle metsäjälkitreenejä, tavoitteena olisi ensi keväänä olla siinä kunnossa että voitaisiin lähteä tavoittelemaan JK1-koulutustunnusta. Saa nähdä kuinka meidän käy. :)
lauantai 14. syyskuuta 2013
Kennel Fluss-Strand:in uudet kotisivut
Menkäähän kaikki tutustumaan kennel Fluss-Strand:in uusiin kotisivuihin. Annan kanssa yhdistettiin voimamme ja puurrettiin hiki otsalla pari päivää, ja tässä on tulos: http://www.kennelfluss-strand.com/ . Palautetta, kuvia ja tietoja saa lähettää minulle osoitteeseen yllapito@kennelfluss-strand.com !
Pakko tähän loppuu lisätä vielä Ismo Kyllösen ottama joukkuekuva meidän tiimistä:
Tuloksettomat hymyilee ja pokaalisankarit on tuiman keskittyneitä. Ehkä me jäätiin tämän takia ilman tulosta, ei vaan osata Annan kanssa ottaa hommaa tarpeeksi vakavasti..? ;)
Pakko tähän loppuu lisätä vielä Ismo Kyllösen ottama joukkuekuva meidän tiimistä:
TEAM SPL ITÄKARJALA ry |
Tuloksettomat hymyilee ja pokaalisankarit on tuiman keskittyneitä. Ehkä me jäätiin tämän takia ilman tulosta, ei vaan osata Annan kanssa ottaa hommaa tarpeeksi vakavasti..? ;)
"Meidän kesä"-haaste
Saimme haasteen http://paimenlikat.blogspot.fi -blogista, joten katsotaas mitä arkistoista löytyy.. :)
Haaste kuuluu näin: Laita seitsemän kuvaa kesästäsi ja selitä kuvat vain yhdellä sanalla, haasta sen jälkeen seitsemän blogia tekemään sama!
Meidän lauman kesä on ollut..
Valitettavan vähän on tullut otettua kuvia kaikesta siitä mitä ollaan tämän lisäksi tehty, joten nyt joudutte tyytymään näihin rippeisiin. Mutta vauhdikas ja hieman erilainen kesä meillä on ollut. :)
Tähän haasteeseen haastaisin seuraavat:
http://wonkalelogi.blogspot.fi/
http://turha.otukset.fi/blog/
http://treenimoodi.vuodatus.net/
http://mukamas.blogspot.com/
http://geelis.kuvat.fi/blog/
http://yassca.vuodatus.net/
http://palikatkohtaa.blogspot.com/
Haaste kuuluu näin: Laita seitsemän kuvaa kesästäsi ja selitä kuvat vain yhdellä sanalla, haasta sen jälkeen seitsemän blogia tekemään sama!
Meidän lauman kesä on ollut..
Kasvua |
Kavereita < 3 |
Vauhtia |
Palloilua |
8koiranpiilonkiertoa (yksi sana :P) |
Voimainkoitosta |
Lieksaaaaaa! |
Valitettavan vähän on tullut otettua kuvia kaikesta siitä mitä ollaan tämän lisäksi tehty, joten nyt joudutte tyytymään näihin rippeisiin. Mutta vauhdikas ja hieman erilainen kesä meillä on ollut. :)
Tähän haasteeseen haastaisin seuraavat:
http://wonkalelogi.blogspot.fi/
http://turha.otukset.fi/blog/
http://treenimoodi.vuodatus.net/
http://mukamas.blogspot.com/
http://geelis.kuvat.fi/blog/
http://yassca.vuodatus.net/
http://palikatkohtaa.blogspot.com/
SM-satoa
Parisen viikkoa on nyt vierähtänyt SM-käynnistä, ja pitäisi varmaan vihdoin kirjoitella niistä jotain, vielä kun nimittäin muistan jotain!
Valmistautuminen meni valitettavasti vähän liian tiukille, kaksi viimeistä viikkoa ennen koitosta olivat täysin treenittömiä, joten viimeistelytreenit jäivät sitten tiistaille ja keskiviikolle, torstaina alkoi koitokset avajaisilla ja arvonnoilla. Jälkeä olisi pitänyt päästä ajamaan, sillä Kiusa on parhaimmillaan aina kunnon jälkiputken jälkeen. Noh, treenin puute sitten näkyikin.. Kisaviikon treenit ja valmistautuminen menivät sitten myös penkin alle, sillä maanantaina minulle iski kova kuume ja kurkkukipu, ja keskiviikkonakaan ei vielä ääntä oikein lähtenyt. Niin ja silmätulehduskin iski oikein sopivasti! Tavoitteeksi tulikin siis tulostavoitteiden sijaan se, että selviäisin hengissä koko viikonlopusta..
Torstaina oli tosiaan vuorossa avajaiset ja arvonta, ja toivoin perjantai-aamulle jälkeä, jotta en tarvitsisi vielä pahemmin ääntäni. No niinhän siinä taas kävi, että mitään ei kannattaisi toivoa.. Meidän suoritusvuoroiksi tuli: pe aamulla tottis, la aamulla purut ja su aamupäivällä jälki.
Perjantaina onneksi ääntä lähti vähäsen, ja sain suoritettua koko kaavion suht kunnialla. Kiusa ei istunut liikkeestä, osittain omien lukkojensa takia ja osittain oman käskytykseni takia (kun sitä ääntä ei lähtenyt..), ja eteenmenossa lähti kohti paikallaolopaaluja, siinä ne isoimmat virheet. Muuten se nimenomaan taas suoritti ja teki sen mihin pystyi. Tyytyväinen en voi sanoa olleeni, sillä sen tekeminen on suht voimatonta joskin teknisesti ihan ok. Mutta niillä korteilla mennään mitkä meille on jaettu.. Pisteet B83.
Lauantaina oli aamusta sitten meidän purujen vuoro. Tähän suoritukseen olen hyvin tyytyväinen, Kiusa veti hienosti heti piilonkierrosta lähtien. Uutena juttuna keksi irroitusten jälkeen tökkiä maalimiestä tassuilla vartioinneissa, joten näistä lähti sitten pisteitä. Tiedetäänpä mitä treenata ensi vuotta varten.. Pitkän liikkeen epäonnistumisesta huolimatta Kiusa esitti parastaan, tästä on hyvä jatkaa. Niin joo, ja onnistuin vähentämään pisteitä myös paossa, jossa unohdin käskyttää Kiusan kiinni. Keskityin pitämään piiloa pystyssä.. :P C86.
Sunnuntaina oli sitten jälki, ja tässä vaiheessa oltiin hyvin vielä tuloksessa kiinni. Sunnuntaina iski kunnon rankkasateet ja ukkoskuurot, joten ei olisi haitannut jos olisi se arpaonni suosinut.. Jälkipellot olivat hyvät, niitä ei voi syyttää. Valitettavasti vain rankka sade jäljenteon ja odotuksen aikana ilmeisesti olivat Kiusan mielestä liikaa hävittäneet jälkeä, joten jäljelle lähetyksessä se pyöriskeli, pääsi oari metriä eteenpäin ja sen jälkeen veti liinan mitan yli jäljen aivan väärään suuntaan. Ja sehän oli sitten siinä, liityimme jälkiryhmämme 3/4-osaan jotka eivät tulosta jäljeltä saaneet.. Lopputuloksena A3 ja sepä oli sitten siinä. Hirveästi ei kyllä edes ottanut päähän, ihme ja kumma. Osasyynä ehkä edelleen oma kuntoni, en vaan jaksanut enää välittää. :D Ja joka tapauksessa emme olleet enää ykköstuloksessa kiinni, joten eipä tuo niin haittaa lisätä kisakirjaan taas yksi tulokseton koe.. :P
Tavoitteisiin päästiin: minä selvisin hengissä kipeästä olosta huolimatta ja sain kovasti hakemaani kokemusta arvokisoista.
On ollut mielenkiintoista seurata kisojen jälkeistä keskustelua. Monia on tuntunut ihmetyttävän miksi kisoihin osallistuvat myös koirakot, joilla ei ole kovin suuria mahdollisuuksia kärkikahinoihin. Muista en tiedä, mutta omalta osaltani voisin avata tätä syytä hieman. Minusta tämänhetkinen kynnys osallistua rodun mestaruuskisoihin on sopiva. Myös niiden ei-huippukoirien ohjaajat (ja myös ne ei-huippuohjaajat) uskaltautuvat lähteä kokeilemaan koiran ohjaamista täysin uudenlaisessa tilanteessa, ja tämän takia itsekin lähdin kisoihin mukaan. En olettanutkaan että saisimme oikeasti hyvän tuloksen (no se tulos olisi toki ollut ihan kiva..).
Halusin saada kokemusta arvokisoista, jotta mahdollisen seuraavan kisakoirani kanssa ei tarvitsisi enää panikoida ja häseltää aivan samaan tapaan kuin nyt, vaan voisin suoraan keskittyä jo siihen suoritukseen. Nyt on paljon mukavampi lähteä seuraaviin SM:hin, kun ei tarvitse enää jännittää sitä "suurta tuntematonta", vaan on jo jonkinlainen kuva siitä, kuinka hommat toimivat. Paljon tuli eteen myös sellaisia seikkoja, joita en ole tajunnut ottaa kunnolla huomioon koiraa kouluttaessa, esim. pitkät odotusajat, jotka selvästi vaikuttavat koiraan. Eli seuraavaa kertaa varten on reppu vähän enemmän täynnä erilaisia kikkoja, ja nyt osaan ottaa näitä asioita huomioon myös jo Tällillä koulutusvaiheessa. Toivottavasti kukaan ei päiväänsä pilannut meidän suorituksia katsellessa vaikka ei vietikästä tottista esitettykään. ;)
Jännittäminen on muuten jännä asia. Vaikka meidän suoritusten aikaan katsomo olikin aika tyhjä, aikaisin aamusta kun oltiin, niin silti perjantaina onnistuin lietsomaan itseni aika hyviin tiloihin paikallaolo-piilossa istuskellessani. Olin liikkeen jälkeen jo niin paniikissa, että oli pakko kysyä tuomarilta askelmäärät jäävissä, koska en enää muistanut monta askelta sitä pitikään kävellä ja monta juosta. :D Ja nämä asiat ovat kuitenkin tulleet tähän mennessä jo lähes selkärangasta.. Mutta tyytyväinen olen siihen, että jääviin mennessä sain itseni jo lähes kasaan, ja eteenmenossa muistin jopa jo hengittää!
Kokemuksena tämä oli todella hieno, ja ihmiset olivat todella mukavia! Kaikilla osa-alueilla sai omaa jännitystä hieman kuriin jutellessa toisten osallistujien kanssa, ja muutenkin neuvoja sai kunhan vain uskalsi kysyä.
Joukkueemme SPL Itäkarjala ei valitettavasti joukkuekisassa kovin kummoisesti pärjännyt, sillä kolmesta jäsenestä vain yksi sai tuloksen. Fluss-Strand H-pentue ei näköjään osaa jäljestää.. ;) Mutta onneksi se ainoa tuloksen saanut pääsikin sitten joukkueeseen, nyt vaan toivotaan että maailmallakin tulee tulosta! Kuudesta SM-kisoihin osallistuneesta Fluss-Strandin kasvatista kaksi päätyi joukkueeseen, sijalla 2. Fluss-Strand Agila ja sijalla 3. Fluss-Strand Faldo. Ei huonosti mennyt Firan jälkeläisillä. :) Me muut jatkamme harjoituksia ja kokeilemme paremmalla onnella ensi kerralla!
Ja niin. Vaikka vannoinkin, että ikinä enää tämän jälkeen en Kiusan kanssa osallistu yhteenkään suojelukokeeseen.. Niin nyt on sitten ensi vuodelle suunniteltu useampia kokeita ja myös ne ensi vuoden äsämmät. Katsotaan kuinka meidän käy!
Kaikista tämän vuoden kisakuvista iso kiitos Kyllösen Ismolle! Kaikki kuvat löydätte täältä: http://kyltsi.pic.fi/kuvat/SPL+SM+2013/ . Kisatulokset löytyvät täältä: http://spl.fi/SM2013/tulokset/ .
Nyt on jälkiharjoituksia jatkettu, tänään ajettiin ensimmäinen jälki uudella tyylillä, ja ainakin nyt se näytti tepsivän. Josko tämä taas tästä.. Kiusan jäljestäminen on vaan niin outoa, keväällä homma oli aivan hukassa, kesällä se jäljesti älyttömän hyvin, ja nyt ennen isoja kisoja se kadotti kokonaan kykynsä jäljestää. Eilen homma näytti taas toivottomalta, ja tänään taas hyvältä. Eli otahan tuosta nyt sitten selvää..
Tälli taasen näyttää suht hyvältä! Nyt on tehty parin jäljen putki, ja se on kyllä hyvällä innolla touhussa mukana. Nyt vaan lisää kilometrejä alle ennen kuin lumi tulee maahan, niin eiköhän me ensi syksynä uskallettaisi sinne ykkösen kokeeseen. Tottiksessa aletaan pidentää seuraamisen matkaa, ja muutenkin pitää alkaa kasata BH-kokeen liikkeitä. Suunnittelin nimittäin tuossa, että vuoden vaihteeseen mennessä yritämme päästä käyttäytymiskokeeseen, jos vaan treenit sujuvat niin että sinne uskaltaisi lähteä. Mutta on sen kanssa vaan edelleen niin hauska tehdä hommia! Tälli vaan on älyllisesti edelleen täysi lapsi, joten saa nähdä kuinka käy. :D
Valmistautuminen meni valitettavasti vähän liian tiukille, kaksi viimeistä viikkoa ennen koitosta olivat täysin treenittömiä, joten viimeistelytreenit jäivät sitten tiistaille ja keskiviikolle, torstaina alkoi koitokset avajaisilla ja arvonnoilla. Jälkeä olisi pitänyt päästä ajamaan, sillä Kiusa on parhaimmillaan aina kunnon jälkiputken jälkeen. Noh, treenin puute sitten näkyikin.. Kisaviikon treenit ja valmistautuminen menivät sitten myös penkin alle, sillä maanantaina minulle iski kova kuume ja kurkkukipu, ja keskiviikkonakaan ei vielä ääntä oikein lähtenyt. Niin ja silmätulehduskin iski oikein sopivasti! Tavoitteeksi tulikin siis tulostavoitteiden sijaan se, että selviäisin hengissä koko viikonlopusta..
SPL Itäkarjala ry:n edustusasu taisi olla aurinkolasit.. |
Torstaina oli tosiaan vuorossa avajaiset ja arvonta, ja toivoin perjantai-aamulle jälkeä, jotta en tarvitsisi vielä pahemmin ääntäni. No niinhän siinä taas kävi, että mitään ei kannattaisi toivoa.. Meidän suoritusvuoroiksi tuli: pe aamulla tottis, la aamulla purut ja su aamupäivällä jälki.
Perjantaina onneksi ääntä lähti vähäsen, ja sain suoritettua koko kaavion suht kunnialla. Kiusa ei istunut liikkeestä, osittain omien lukkojensa takia ja osittain oman käskytykseni takia (kun sitä ääntä ei lähtenyt..), ja eteenmenossa lähti kohti paikallaolopaaluja, siinä ne isoimmat virheet. Muuten se nimenomaan taas suoritti ja teki sen mihin pystyi. Tyytyväinen en voi sanoa olleeni, sillä sen tekeminen on suht voimatonta joskin teknisesti ihan ok. Mutta niillä korteilla mennään mitkä meille on jaettu.. Pisteet B83.
Lauantaina oli aamusta sitten meidän purujen vuoro. Tähän suoritukseen olen hyvin tyytyväinen, Kiusa veti hienosti heti piilonkierrosta lähtien. Uutena juttuna keksi irroitusten jälkeen tökkiä maalimiestä tassuilla vartioinneissa, joten näistä lähti sitten pisteitä. Tiedetäänpä mitä treenata ensi vuotta varten.. Pitkän liikkeen epäonnistumisesta huolimatta Kiusa esitti parastaan, tästä on hyvä jatkaa. Niin joo, ja onnistuin vähentämään pisteitä myös paossa, jossa unohdin käskyttää Kiusan kiinni. Keskityin pitämään piiloa pystyssä.. :P C86.
Sunnuntaina oli sitten jälki, ja tässä vaiheessa oltiin hyvin vielä tuloksessa kiinni. Sunnuntaina iski kunnon rankkasateet ja ukkoskuurot, joten ei olisi haitannut jos olisi se arpaonni suosinut.. Jälkipellot olivat hyvät, niitä ei voi syyttää. Valitettavasti vain rankka sade jäljenteon ja odotuksen aikana ilmeisesti olivat Kiusan mielestä liikaa hävittäneet jälkeä, joten jäljelle lähetyksessä se pyöriskeli, pääsi oari metriä eteenpäin ja sen jälkeen veti liinan mitan yli jäljen aivan väärään suuntaan. Ja sehän oli sitten siinä, liityimme jälkiryhmämme 3/4-osaan jotka eivät tulosta jäljeltä saaneet.. Lopputuloksena A3 ja sepä oli sitten siinä. Hirveästi ei kyllä edes ottanut päähän, ihme ja kumma. Osasyynä ehkä edelleen oma kuntoni, en vaan jaksanut enää välittää. :D Ja joka tapauksessa emme olleet enää ykköstuloksessa kiinni, joten eipä tuo niin haittaa lisätä kisakirjaan taas yksi tulokseton koe.. :P
Tavoitteisiin päästiin: minä selvisin hengissä kipeästä olosta huolimatta ja sain kovasti hakemaani kokemusta arvokisoista.
On ollut mielenkiintoista seurata kisojen jälkeistä keskustelua. Monia on tuntunut ihmetyttävän miksi kisoihin osallistuvat myös koirakot, joilla ei ole kovin suuria mahdollisuuksia kärkikahinoihin. Muista en tiedä, mutta omalta osaltani voisin avata tätä syytä hieman. Minusta tämänhetkinen kynnys osallistua rodun mestaruuskisoihin on sopiva. Myös niiden ei-huippukoirien ohjaajat (ja myös ne ei-huippuohjaajat) uskaltautuvat lähteä kokeilemaan koiran ohjaamista täysin uudenlaisessa tilanteessa, ja tämän takia itsekin lähdin kisoihin mukaan. En olettanutkaan että saisimme oikeasti hyvän tuloksen (no se tulos olisi toki ollut ihan kiva..).
Halusin saada kokemusta arvokisoista, jotta mahdollisen seuraavan kisakoirani kanssa ei tarvitsisi enää panikoida ja häseltää aivan samaan tapaan kuin nyt, vaan voisin suoraan keskittyä jo siihen suoritukseen. Nyt on paljon mukavampi lähteä seuraaviin SM:hin, kun ei tarvitse enää jännittää sitä "suurta tuntematonta", vaan on jo jonkinlainen kuva siitä, kuinka hommat toimivat. Paljon tuli eteen myös sellaisia seikkoja, joita en ole tajunnut ottaa kunnolla huomioon koiraa kouluttaessa, esim. pitkät odotusajat, jotka selvästi vaikuttavat koiraan. Eli seuraavaa kertaa varten on reppu vähän enemmän täynnä erilaisia kikkoja, ja nyt osaan ottaa näitä asioita huomioon myös jo Tällillä koulutusvaiheessa. Toivottavasti kukaan ei päiväänsä pilannut meidän suorituksia katsellessa vaikka ei vietikästä tottista esitettykään. ;)
Jännittäminen on muuten jännä asia. Vaikka meidän suoritusten aikaan katsomo olikin aika tyhjä, aikaisin aamusta kun oltiin, niin silti perjantaina onnistuin lietsomaan itseni aika hyviin tiloihin paikallaolo-piilossa istuskellessani. Olin liikkeen jälkeen jo niin paniikissa, että oli pakko kysyä tuomarilta askelmäärät jäävissä, koska en enää muistanut monta askelta sitä pitikään kävellä ja monta juosta. :D Ja nämä asiat ovat kuitenkin tulleet tähän mennessä jo lähes selkärangasta.. Mutta tyytyväinen olen siihen, että jääviin mennessä sain itseni jo lähes kasaan, ja eteenmenossa muistin jopa jo hengittää!
Kokemuksena tämä oli todella hieno, ja ihmiset olivat todella mukavia! Kaikilla osa-alueilla sai omaa jännitystä hieman kuriin jutellessa toisten osallistujien kanssa, ja muutenkin neuvoja sai kunhan vain uskalsi kysyä.
Joukkueemme SPL Itäkarjala ei valitettavasti joukkuekisassa kovin kummoisesti pärjännyt, sillä kolmesta jäsenestä vain yksi sai tuloksen. Fluss-Strand H-pentue ei näköjään osaa jäljestää.. ;) Mutta onneksi se ainoa tuloksen saanut pääsikin sitten joukkueeseen, nyt vaan toivotaan että maailmallakin tulee tulosta! Kuudesta SM-kisoihin osallistuneesta Fluss-Strandin kasvatista kaksi päätyi joukkueeseen, sijalla 2. Fluss-Strand Agila ja sijalla 3. Fluss-Strand Faldo. Ei huonosti mennyt Firan jälkeläisillä. :) Me muut jatkamme harjoituksia ja kokeilemme paremmalla onnella ensi kerralla!
Ja niin. Vaikka vannoinkin, että ikinä enää tämän jälkeen en Kiusan kanssa osallistu yhteenkään suojelukokeeseen.. Niin nyt on sitten ensi vuodelle suunniteltu useampia kokeita ja myös ne ensi vuoden äsämmät. Katsotaan kuinka meidän käy!
Kaikista tämän vuoden kisakuvista iso kiitos Kyllösen Ismolle! Kaikki kuvat löydätte täältä: http://kyltsi.pic.fi/kuvat/SPL+SM+2013/ . Kisatulokset löytyvät täältä: http://spl.fi/SM2013/tulokset/ .
Nyt on jälkiharjoituksia jatkettu, tänään ajettiin ensimmäinen jälki uudella tyylillä, ja ainakin nyt se näytti tepsivän. Josko tämä taas tästä.. Kiusan jäljestäminen on vaan niin outoa, keväällä homma oli aivan hukassa, kesällä se jäljesti älyttömän hyvin, ja nyt ennen isoja kisoja se kadotti kokonaan kykynsä jäljestää. Eilen homma näytti taas toivottomalta, ja tänään taas hyvältä. Eli otahan tuosta nyt sitten selvää..
Tälli taasen näyttää suht hyvältä! Nyt on tehty parin jäljen putki, ja se on kyllä hyvällä innolla touhussa mukana. Nyt vaan lisää kilometrejä alle ennen kuin lumi tulee maahan, niin eiköhän me ensi syksynä uskallettaisi sinne ykkösen kokeeseen. Tottiksessa aletaan pidentää seuraamisen matkaa, ja muutenkin pitää alkaa kasata BH-kokeen liikkeitä. Suunnittelin nimittäin tuossa, että vuoden vaihteeseen mennessä yritämme päästä käyttäytymiskokeeseen, jos vaan treenit sujuvat niin että sinne uskaltaisi lähteä. Mutta on sen kanssa vaan edelleen niin hauska tehdä hommia! Tälli vaan on älyllisesti edelleen täysi lapsi, joten saa nähdä kuinka käy. :D
maanantai 5. elokuuta 2013
Arki rullaa
Hirveästi me treenataan ja juostaan joka paikassa, mutta ei niistä oikein blogipäivityksiä saa aikaiseksi. Kiusalla on lähtenyt hyvin suojelutreenit pyörimään ja tottiskin sujuu suhteellisen hyvin. Jälki on se meidän kompastuskivi tällä hetkellä, aivan liian vähän ollaan päästy jälkiä ajamaan. Tällä viikolla päästään taas toivottavasti vauhtiin kiinni jäljelläkin, sillä Anna saapuu Voron (Kiusan veli) kanssa meille treeniseuraksi loppuviikoksi.
Tässä on parin viikon sisään käynyt kyläilijöitä: Tällin Mortti-veljeä nähtiin tuossa viime viikolla, ja tänä viikonloppuna meillä oli ex-kennellinjalaisten kokoontumisajot, kun Marjo saapui Ansan, Elmon ja Wonkan kanssa Kajaaniin. Treeniä treenin perään siis, perinteisten tottis- ja purutreenien lisäksi koirat ovat päässeet tekemään sisätila-etsintöjä sekä agilityä. Pitäisi oikeasti rakentaa niitä agi-esteitä tuohon takapihalle, on se vaan niin hauska laji!
Meillä oli viikonloppuna siis oikein sukukokous, kun Taron jälkeläisiä oli paikalla kolmesta eri pentueesta:
Tässä taas viikonlopun Dreamteam kokonaisuudessaan:
Wonka, tuo viikonlopun virallinen viihdyttäjä, oli aika hauskanoloinen otus:
On ne nuo pikkokoirat vaan niin hauskoja! Josko sitä meillekin tulisi vuodenvaihteessa laumaan lisäystä ja saisin vihdoin tähän laumaan vähän sitä Järjen Ääntäkin. ;)
Tässä vielä todiste siitä, että on me treenattu:
Tässä on parin viikon sisään käynyt kyläilijöitä: Tällin Mortti-veljeä nähtiin tuossa viime viikolla, ja tänä viikonloppuna meillä oli ex-kennellinjalaisten kokoontumisajot, kun Marjo saapui Ansan, Elmon ja Wonkan kanssa Kajaaniin. Treeniä treenin perään siis, perinteisten tottis- ja purutreenien lisäksi koirat ovat päässeet tekemään sisätila-etsintöjä sekä agilityä. Pitäisi oikeasti rakentaa niitä agi-esteitä tuohon takapihalle, on se vaan niin hauska laji!
Meillä oli viikonloppuna siis oikein sukukokous, kun Taron jälkeläisiä oli paikalla kolmesta eri pentueesta:
Lahja, Ansa (Evergrey's Raili), Tälli ja Eelis (Stroh's Maximag) |
Tässä taas viikonlopun Dreamteam kokonaisuudessaan:
Ansa, Eelis, Tälli, Lahja, Kiusa, Elmo ja Wonka |
Wonka, tuo viikonlopun virallinen viihdyttäjä, oli aika hauskanoloinen otus:
On ne nuo pikkokoirat vaan niin hauskoja! Josko sitä meillekin tulisi vuodenvaihteessa laumaan lisäystä ja saisin vihdoin tähän laumaan vähän sitä Järjen Ääntäkin. ;)
Tässä vielä todiste siitä, että on me treenattu:
keskiviikko 24. heinäkuuta 2013
Kotisivuja uudistettu
Käykääpäs kurkkaamassa uutta ulkoasua:
http://nausteri.webs.com
Tällille tulee vielä vähän uusia kuvia, mutta tänään en enää jaksa niitä väkerrellä. Pitäisi muka nukkumaan mennä..
http://nausteri.webs.com
Tällille tulee vielä vähän uusia kuvia, mutta tänään en enää jaksa niitä väkerrellä. Pitäisi muka nukkumaan mennä..
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)