Summausta vuodesta 2011

2012-01-09T16:29:00.002+02:00

Se olisi sitten jälleen yksi vuosi pyörähtänyt.. Monesti on mielessä käynyt blogin päivitys, mutta suoraan sanoen loppuvuosi 2011 meni peläten, että näkeekö Emppu edes vuoden vaihtumista, joten motivaatio oli hieman liian olematon kuitenkin.

No mutta, käydäänpäs vähän vuotta läpi.

Tammikuussa 2011 muutettiin lauman kera Kajaaniin, ja näillä näkyminen täällä tullaan myös pysymään. Treenimahdollisuudet eivät valitettavasti ole täällä aivan sellaiset kuin mitä toivoisin, mutta kovasti yritettiin sijainnin sallimissa puitteissa treenata.

Kiusan kanssa puuhailtiin tottista enemmän ja vähemmän aktiivisesti, ja käytiin jopa vihdoin suorittamassa se pakollinen BH-koe kesäkuussa. Liikkeethän tuo olisi osannut jo edellisenä(kin) vuonna, mutta kun en vain ollut saanut aikaiseksi aiemmin. Ja lisäksi kokeita oli suht vähän lähialueilla.

Heinäkuun lopussa olikin sitten oikean koetuksen aika: suojelukokeen alokasluokka. Yllättävän hyvin siitä hengissä selvittiin, vaikka purujen osalta koira onkin edelleen aivan kesken ja liian vähän treenattu.

Elokuussa Emppu kävi kahden pienen kasvaimen poistossa (ikenestä ja peräaukon vierestä), leikkaus meni hyvin ja vanhus jatkoi samaan malliin.

Syyskuussa aloitin itse hetkellisesti sairaanhoitajan opiskelut Kajaanin ammattikorkeakoulusta, ja näillä näkyminen sieltä olisi tarkoitus valmistua v. 2015 jouluksi.

Lokakuussa lähdimme Kiusan kanssa hetken mielijohteesta toko-kokeeseen, kun sellainen sattui Kajaanissa olemaan. Hypyn opettelu jäi nopean aikatauluksen takia hieman kesken, mutta saatiinpa tulos ja päästiin siirtymään avoimeen luokkaan.

Marraskuun lopussa jäin itse sairaslomalle, ja samana päivänä huomasin Empun kaulassa n. puolikkaan kananmunan kokoisen patin. Siihen kokeiltiin ensin parin viikon antibioottikuuria -> ei mitään vaikutusta. Seuraavana olikin sitten edessä koepalan otto ja lähetys Helsinkiin asti, ja vähän ennen joulua tuli tulokset: epäillyn turvonneen imusolmukkeen sijaan kyseessä olikin hyvälaatuinen sidekudoskasvain.

Eläinlääkärin kanssa oltiin samaa mieltä jatkosta: annetaan patin olla, mutta jos tuosta lähtee kasvamaan niin se on pakko poistaa, tai muuten Empulla ei kohta henki enää kulje (olisi alkanut painaa kurkkua).

Joulun jälkeisellä viikolla patti lähti kovaan kasvuun, ja heti uuden vuoden jälkeen 2.1. olikin Empulla sitten leikkaus. Nyt hoidetaan haavaa ja pyritään pitämään se kasassa (on vähän vaikeassa paikassa tuossa kaulassa heti leuan alla), ja toivotaan että koko kasvain saatiin poistettua. Vielä ei siis uskalla helpotuksesta hengähtää, varsinkaan kun olen perus pessimisti ja pelkään aina pahinta..

Jos jotain hyvää tilanteesta haluaa etsimällä etsiä, niin sen, ettei Empun meno muuten ole muuttunut miksikään: edelleen se on mielestään vetreä nuoripoika, eikä millään jaksaisi olla saikulla rauhassa maaten.

Tulevasta vuodesta onkin sitten tulossa kovin erikoinen, sillä laumaamme pitäisi tulla uusi kaksijalkainen jäsen. Toivotaan vain että kaikki menee hyvin vielä tämän pari viikkoa mitä odotusta on vielä jäljellä.

Kiusalle ensi vuodelle olen varoen asettanut tavoitteeksi seuraavat:
- IPO / SchH 2 (ehkä jopa 3)
- Toko AVO1
- JK1

Saa nähdä miten meidän käy.

Hyvää ja tulosrikasta vuotta 2012 kaikille!

Tervetuloa "uusituille" kotisivuille!

2011-10-13T16:15:00.003+03:00

Pikapäivitys:

Käykääpä kurkkaamassa uudessa osoitteessa sijaitsevia kotisivujamme: http://nausteri.webs.com/index.html .

Tultiin, nähtiin, voitettiin.. Tai no ainakin yritettiin.

2011-08-09T15:31:00.005+03:00

Käytiin Kiusan kanssa suorittamassa molempien ihka ensimmäinen suojelukoe 23.7. Lieksassa (BH-koe suoritettiin "jo" kesäkuussa Oulun suuntamilla). Ohjaajaa jännitti aivan valtavasti, eikä viikkoa aiemmin ilmestyneet jäljestysongelmat ainakaan helpottaneet asiaa. Mutta niin vaan siitä hengissä selvittiin, vaikkei nyt ihan niin loistavasti kuin olisin toivonut. Tässä pieni referaatti kokeesta:

JÄLKI
Kiusa tosiaan keksi yhtäkkiä ettei osaa ilmaista esineitä, ja viimeinen viikko ajettiinkin sitten melkein pelkästään esineitä täynnä olevia lyhyitä jälkiä.. Itse kokeessa se lähti paalulta etenemään hyvin ja varmasti, ja 50 askeleen jälkeen tuli ensimmäinen esine. Nopea ilmaisu maahanmenemällä, ja tässä vaiheessa ohjaaja uskalsi jo alkaa hengittää. Siitä sitten eteenpäin hyvällä moottorilla ensimmäiselle kulmalle ja seuraavalle suoralle.

Toisen kulman tullessa eteen Kiusa tarkisti sen hyvin, mutta heti kulman jälkeen nosti päänsä ylös ja katseli hetken taaksepäin. Matka jatkui ja näytti taas jopa jäljestämiseltä, ja viimeisellä esineellä se pysähtyi nopeasti seisomaan. Epäilinkin ettei se välttämättä ilmaise makuulla molempia esineitä, joten hyväksyin ilmaisun heti ja koiran luo tullessa huomasin että aivan oikean ratkaisun tein. Eipä siinä sen kummempaa, hyvin tyytyväinen olin koiran suoritukseen siihen nähden mitä se vielä viikkoa aiemmin oli ollut..
Pisteitä tuli A94.

TOTTELEVAISUUS
Meidän murheenkryyni.. Edellisen kerran tasamaanoutoa tehtyään Kiusa ei noutanut kapulaa vaan kävi vain nuuskaisemassa sitä, joten en mitenkään hirveän innolla tottista odottanut. Järkyttävä helle ei myöskään helpottanut asiaa yhtään, ja meillä oli vielä kaiken lisäksi ensimmäisenä paikallaolo.

P-olo meni hyvin, ja Kiusa oli omaan tasoonsa nähden suht hyvässä vireessä seuraamiseen lähdettäessä. Virheet (ja pistemenetykset) tulivat seuraavista:
- liikkeestä maahanmenossa jäi istumaan (paniikissa annoin käskyn aivan eritavalla kuin treeneissä)
- tasamaanoudossa juoksi kapulalle, katsoi minua ja palasi takaisin perusasentoon. Vasta siitä uudestaan käskytettynä suoritti liikkeen oikein..

Loppupisteet B85.

SUOJELU
Tässä tein ensinnäkin sen virheen, että toin koiran aivan liian aikaisin kentän laidalle jolloin se ei enää ollutkaan niin varma mitä sitä oltiinkaan menossa tekemään. Piilonkiertoon Kiusa lähti hyvin, mutta jostain syystä merkkasikin kutoselle mennessään tuomarin kohteekseen. Päätyi kyllä oikeaan paikkaan hetken kuluttua, mutta tämä selvästi vaikutti K:n itsevarmuuteen ja näkyi läpi suorituksen. Teknisesti kaikki sujui hyvin, mutta tästä osiosta jäi selvästi eniten itselle hampaankoloon, sillä tiedän että se olisi voinut suoriutua vielä paljon paremmin.

Loppupisteet C91.

Kuuman päivän lopputuloksena yhteispisteet 270 sekä Kiusalle koulutustunnus IP1.

Tarkoituksena oli osallistua vielä kakkosluokan kokeeseen lokakuussa, mutta Kiusan hetkelliset ontuilut ja selkeät epäpuhtaat liikkeet pitkän treeniputken jälkeen laittoivat meille nyt sitten kapuloita rattaisiin. Tälle vuodelle on enää siis edessä hierontaa, lenkkeilyä ja luustokuvaus. Jollei sitten toko-kokeisiin loppuvuodesta eksytä..

Loppuun vielä pari kuvaa tuolta viikonlopulta, kiitos Kyllösen Ismolle näistä!

P.S. Emppu on edelleen täysissä voimissaan, liikkuu ja riekkuu siinä missä Kiusakin. 11-vee synttäreitä odotellen.. :)

2011-03-08T08:05:00.003+02:00

No niinhän se päälle puoli vuotta taas hyvin sujahti, pariin kertaan on blogin päivitys käynyt mielessä mutta kummasti se on sitten kuitenkin jäänyt..

Tässä ajassa ollaan taas ehditty koirien kanssa vaihtaa paikkakuntaa, nykyisin vaikutamme vielä hieman pohjoisemmassa (Lapissa!!) elikkäs Kajaanissa, jossa tällä hetkellä työskentelen oman alan hommissa. Syksyllä olisi sitten taas toivottavasti edessä opiskelujen aloitus, ja tällä kertaa tavoitteena olisi pysyäkin sillä tiellä hieman pidempään.

Molemmat koirat voivat hyvin. Empulla pyörähti lokakuussa 10 vuotta mittariin, ja pappa jatkaa eloaan samaan tahtiin kuin aiemminkin. Vanhenemisen huomaa oikeastaan vain haalentuneesta väristä ja lihasten vähentymisestä, sillä lenkeillä se jaksaa aivan siinä missä Kiusakin. Tänä talvena ei ole edes selkä vanhuksella reistaillut, tosin saa nähdä miten käy kun nyt alkaa nuo liukkaat kelit..

Kiusa on ollut pitkään treenitauolla kasvattamassa itseään ja intoaan tottikseen, ja nyt alkaisi näyttää siltä, että tauosta olisi ollut hyötyäkin. Vietillistä kasvua on ollut huomattavissa, ja lievä sikailu on tuonut myös lisää puhtia sen tekemiseen. Katsotaan kuinka käy, kun nyt aloitetaan treenaaminen BH-koetta varten. 16.4. mennessä on varmasti jo vire hyvin kateissa! :D

Emppu koki hienoisen muodonmuutoksen tuossa pari kuukautta takaperin, sillä partanaamasta tulikin parraton snautseri! Hieman huvittavan näköinenhän tuo on, mutta kovasti on Emppukin tuntunut tykkäävän kun ei partakarvat ole jatkuvasti suussa.

Aika kuluu vaikkei huomaiskaan.

2010-07-13T13:19:00.004+03:00

Jaa-a, mistäköhän sitä alottaisi.. Viimeisen puolen vuoden aikana on elämässä tapahtunut monia suuria muutoksia, joista ehkä suurin on valmistumiseni ylioppilaaksi ja maaseutu-/kennelyrittäjäksi. Kannuksen tomut lakaisimme viimeistä kertaa jaloistamme 5.6.2010, joskin jo 1.6 alkaen virallinen asuinkaupunkini on ollut Kuopio. Eli lännestä siirryttiin itään, ja ammattikorkeassa olisi tarkoitus opinnot syksyllä aloittaa.

Emppu ja Kiusa eivät pahemmin asuinpaikan muutoksesta välittäneet, hyvin ovat molemmat uuteen kotiin sopeutuneet. Lenkkimaastot, sen verran kuin niihin olen ehtinyt tutustumaan, ovat aivan mahtavat, metsää ja vesistöä löytyy lähes nurkan takaa. Treenipaikkoja ei vielä kyllä olla löydetty, mutta eiköhän me vielä ehditä.

Koirat ovat viimeisen puolitoista kuukautta vietelleet lomaa, välillä ollaan matkusteltu koko porukalla ja välillä kaksin Kiusan kanssa Empun viettäessä maalaiskoiran elämää Pohojanmaalla lehmiä komennellen ja kissoja kyttäillen. Emppu on kyllä edelleen älyttömän virkeä semi-vanhus, kurittomampi ja lapsellisempi kuin Kiusa. :)

Kiusa täytti toukokuussa vuoden, ja toukokuun lopulla käytiin kasvattileirillä Lieksassa syventymässä suojelun ja jäljen saloihin. Vielä ei ole tarvinnut haudata haaveita kisakoirasta, sillä tähän asti on ainakin ollut Kiusalla palikat suht kohdillaan pääkopassa. Jäljen kanssa ollaan vähän soudettu ja huopailtu, sillä allekirjoittanut on vielä niin peukalo keskellä kämmentä kyseisen lajimuodon suhteen..

Tottis takkuili alkuvuodesta kovastikin, ongelmana oli Kiusan motivaatio. Nyt ollaan edetty asiassa kovasti, ja kohta alkaisi olla liikkeet BH-koetta silmällä pitäen kunnossa. Helppoa ei ole ollut, sillä Kiusa on hyvin itsenäinen koira, eikä sitä kiinnosta tehdä tottista ohjaajalle, toisin kuin esimerkiksi oli Ellin kanssa. Teknisesti tällä hetkellä kaikki on lähes mallillaan (joskin ainahan sitä viilattavaa löytyy..), mutta on pieniä fiboja mitä en varmasti koskaan tule samaan korjattua. Täytyy vain itse tottua siihen ajatukseen että tämä koira tekee pallolle eikä ohjaajalle.. Ehkä se asia vielä joskus muuttuu.. ;) Puruja olisi tarkoitus alkaa harjoitella syksymmällä ihan tavoitteellisestikin, josko sitä ensi vuonna pääsisi sitten kokeeseen. Jännä nähdä miten käy hallinnan kanssa kun otetaan tehoja irti..

Sellaista tällä erää, josko seuraavaan päivitykseen ei menisi sitä puolta vuotta. Tässä vielä hieman kuvasaastetta:

Kiusa 1v.

Emppu 9,5v ja omatekemä takki

Voro ja Kiusa 1v.

Voro ja Kiusa auringonlaskussa

Hitaasti hyvä tulee.

2010-01-30T13:52:00.004+02:00

Nyt kun on taas päästy tässä blogin päivittämisessä niin hirveän kovaan vauhtiin niin täytynee jatkaa samaan malliin.. :D No, onneksi edessä on tulevina kuukausina paljon koulutöitä (yo-kirjoitukset, päättötyö jne..) että enköhän niitä mallikkaasti välttele esim. blogia päivittelemällä.

No niin, mistäs sitä alottaisi.. Kiusa tosiaan kävi joulukuussa välikuvissa, ja ehjänä tultiin takaisinkin. Lonkissa näkyi hieman löysyyttä, muuten kakara oli kunnossa joten nyt sitten vain jännätään mitä viralliset kuvaustulokset sanovat tuossa vuoden sisällä. Toivottavasti ei mene ainakaan huonompaan suuntaan!

Kiusa on alkanut muokkautua aikuisemmaksi ulkonäöllisesti, ja kohtahan onkin "jo" 9kk ikää takana. Ihan passelin kokoinen narttu tuntuu ainakin nyt olevan, vähän pieneltähän se tuntuu Jäynän jälkeen, mutta ketteryyttä luulisi olevan sitten ainakin. Säkää on semmoiset 56-59cm, epämääräinen mittaustulos johtuu huonoista välineistä, mutta on tuo ainakin sen vaaditut 55cm korkea. Ihmeen tummana K on pysynyt, vaikka eiköhän tuo tuosta vielä "rusketu" pitkän aikaa.

Tottis on alkanut sujua, ja uusia asioita opetellaan pikkuhiljaa. Mitään kiirettä en aio pitää, mihinkäs tässä hoppu kun kisaikää on (toivottavasti) vielä monen monta vuotta edessä. Peilin avulla olen rakennellut perusasentoa siihen malliin, että osaa jo edestä aika hyvin kääntyä sivulle (ei siis kierrä takaa). Ja paria askeltakin ollaan treenailtu, kuin myös seuraamispaikan pitämistä käännöksissä. Maahanmenoa harjoitellaan päivittäin lenkillä, nyt menee nopeasti maahan jo kaukanakin juostessaan. Perusasennosta maahanmenoa olen myös aloitellut, sillä sitä on tullut tehtyä liian vähän edellisten koirien kanssa. Kiusa tekee kaiken hyvällä vauhdilla, kunhan vain itse olen hommassa kunnolla mukana.

Emppu on valitettavasti oireillut selkäänsä usein muiden koirien kanssa tehtyjen lenkkien jälkeen (pyörii mukana ja yrittää mätkähdellä muita päin täysiä), joten Empulta on ainakin tältä erää muiden koirien kanssa lenkkeilyt kielletty. Kiusa on remmissä jos Emppu juoksee vapaana, ja toisinpäin, sillä muuten ei hommasta tule mitään vaan Emppu yrittää riehua edelleen samaan tapaan kuin nuorempana.. Toivottavasti vanhus nyt kuitenkin pysyy vielä hyvässä kunnossa ja pitkään. :)

Tässä kohti voisi sitten katsella noita vuosi sitten tehtyjä suunnitelmia, jotta miten mikäkin onnistui.. Let's see:

Jäynä

AVOsta tulos (vaikkapa ykkönen jos oikein optimistisia oltaisiin)
Tehty, I-tulos pistein 179½.
Rohkeuden ja itsevarmuuden lisääminen vielä mahdollisuuksien mukaan
Kovasti yritettiin ja lisää potkua saatiinkin. :)
Saattelen Jäynän kohti toivottua virkakoiran uraa
1.6.2009 lähti Jäynän lehto Amsterdamiin, Suomen poliisilla ei valitettavasti ollut Jäynän laiselle koiralle käyttöä. :(

Emppu

Hömppähömppä agilityä ja tokoa
Ruokaillessa on aina vanhoja muistoja verestelty ja vanhusta viihdytetty.
Pitää kunto kohdillaan
Vielä porhaltaa vauhdilla. :)
Pitää mielen virkeänä
9-vuotias snautseri on vielä juniori. :)

Elli

Arkikäyttäytyminen kuntoon
Haha, onneksi en tätä sen kummemmin määritellyt. :D Mutta päästiin me BH:n kaupunkiosuuskin läpi. ;)
Seikkailu kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa paikoissa ja niistä itsevarmasti selviäminen
No problem.
Perusliikkeitä kuntoon
BH-koe suoritettiin toukokuussa 2009, ja kovin oli Elli etevänä. :)
Agilityesteiden opettaminen
Putkea, hyppyjä, puomia ja keppejä aloiteltiin, mutta aikas vähäiselle jäi.

Nina

Hankki Rajun (miel. kesällä)
Tulikin Kiusa, ja vielä narttu. :D
Oppii enemmän jäljestämisestä, tottiksesta, suojelusta ja hausta
Kova yritys ainakin oli.
Oppii optimistiksi
Pessimisti ei pety.
Viettää aikaa kavereiden kanssa
Kokeiltu ja kivaa on ollut. :D
Oppii tekniikan, jonka avulla ei aina ole solmussa liinojen kanssa..
Vinkkejä otetaan edelleen vastaan. :D

Suhteellisen nappiin meni siis kaikki ainakin koirien osalta. Jäynän tulevaisuus oli moneen kertaan kysymysmerkkinä, mutta lopulta toukokuun puolen välin jälkeen homma selvisi. Valitettavasti pojasta ei ole kuulunut lähdön jälkeen mitään, kiertoteitse sain sen verran selville että olisi ilmeisesti mennyt naisohjaajalle ja on hoitanut hommansa hyvin. :)

Aina välistä iskee hurja ikävä pientä Päynää, ja itse asiassa kesti monta kuukautta ennen kuin edes uskalsin ajatella koko asiaa. Vaikka aina meillä ei asiat täysin yksiin menneetkään niin iso kasa mukavia ja hassun hauskoja muistoja löytyy mielen syövereistä. Onhan se niin että vain yksi on ensimmäinen saksalainen. <3 Toivottavasti kaikki sujuu hyvin siellä missä ikinä Jäynä onkaan!

Ellin kanssa taasen ei ollut oikeastaan tarkoitus tehdä pahemmin mitään tottikseen viittaavaakaan, kunhan vain piti puuhailla jotain aktiviteettejä ja esimerkiksi agilityä. No, enpä minä oikeen osaa olla tekemättä mitään, joten jo maaliskuussa sitten katselin tulevia BH-kokeita, kun alkoi koira olla jo kovin valmis. :D

Ellin kanssa oli kiva tehdä hommia, se teki paljon vain tekemisen ilosta ja tykkäsi riehata ohjaajan kanssa. Pieni musta sähikäinen sai mutkin taas uskomaan että kyllä ne nartut voi oikeasti olla kivoja, vaikkeivat ne olekaan niin putkiaivoja.. ;) Kyllä Elli vaan nosti riman korkealle, toivotaan että Kiusasta on vastaamaan Ellin haasteeseen. Ja nyt sitten vaan pidetään peukkuja että kaikki sujuu hyvin ja Elliä tullaan näkemään kokeissa jo tänä vuonna! :)

Sitten tapaus Kiusa. Tarkoituksen oli tosiaan ottaa seuraavaksi oma saksanpaimenkoirauros. Kävin kuitenkin Ellin sisaruspuolia ennen juhannusta katsomassa parisen päivää, ja juhannuksena lähtikin sitten mukaan sijoitukseen Johannalta & Eskolta Ellin siskopuoli.

Vielä en ole pahemmin vertailuja Elliin uskaltanut tehdä, sillä Kiusa vasta pian täyttää sen iän, jonka ikäisenä Elli minulle tuli. Ja tokihan 9 kuukautta on nuoren koiran elämässä pitkä aika, joten jo siitäkin syntyy paljon eroja. Eikä se nyt niin fiksua ehkä olekaan kahta eri koiraa toisiinsa pahemmin vertailla, mutta katsotaan tilannetta puolen vuoden päästä. ;P Mut kyl mää vaan olen omastani tykänny enkä ole Kiusan tuloa katunut. <3 Katsotaan mitä elämä tuo tullessaan. :)

Kaipa sitä seuraavaksi pitäisi suunnitella tulevaa vuotta.

Kiusa

tottis: BH sekä tokon alokasluokka edessä mahdollisesti loppuvuodesta
jälki: mahdollisimman hyvään kuntoon seuraavaa (v. 2011) kautta varten, jolloin olisi jo mahdollisesti kokeita edessä kovastikin..?
haku: henkilöetsinnässä nenänkäyttöharjoituksia sekä ilmaisua kuntoon
esinruutu: kisakuntoon
suojelu: ominaisuuksien mukaan, tavoite olisi kuitenkin koe viimeistään vuodelle 2011

Emppu

kunto pidettävä hyvänä
terveys pidettävä hyvänä

Nina

valmistuminen ylioppilaaksi ja maaseutuyrittäjäksi
muutto Kuopioon
treenimahdollisuuksia kartoittaminen Kuopiosta
opiskelupaikka Kuopiosta
vähillä rahoilla hengissä selviäminen
lisää tietoa eri lajeista ja niihin kouluttamisesta
ensimmäinen "oma" koira BH-kokeeseen!

Eipä sitä tämän suurempia suunnitelmia oikein voi tehdä, kun edessä on niin monia muutoksia keväästä eteenpäin. Mutta eiköhän näissä riitä ihan tarpeeksi tavoiteltavaa. :)

Tällaista tällä erää, tässä vielä hieman kuvia taas kylmien päivien piristyksiksi.

Kiusa 7kk

Kiusa 8kk

Kiusa 8kk

Laiska blogikirjoittaja = omaa elämän?

2009-12-06T17:00:00.000+02:00

Juu olisikin. Noh mutta kerrataas jälleen mitä sitä ollaan tässä kuukauden parin sisään puuhailtu.

Kotoota Kannustauduttiin tuossa uuden lukiojakson alettua (jee!) tässä kuun vaihteessa. Kiusa on nyt säkäkorkeudeltaan 56cm, kasvaa se siis sittenkin! :D Vauhtia sille on tullut lisää ja lelutkin on alkaneet kiinnostaa enemmän, ruoan ollessa kuitenkin edelleen se Ykkönen. Jälki jäi vähän huonoon malliin tälle vuodelle, mutta jos sattuu vielä tropiikki iskemään ja lumi ja vesi tuolta pelloilta häviämään niin saatetaan vielä käydä yrittämässä.

Pariin kertaan ollaan oikein porukalla tyttöjen kanssa käyty treenaamassa, ja kovin vähän tuntuu Kiusa ottavan häiriötä muista ihmisistä ja koirista, joskus pienestä täytyy huomautella. Haukkutreenejä ollaan nyt aloiteltu, ja ihan hyvin ääntä näkyy tulevan. (Yllättävää sinänsä, Kiusa muutenkin tykkää kommentoida ihan itsekseenkin älyttömän rumalla sammakonäänellään..)

Nenää tyttö käyttää hyvin, ja ensimmäinen esineruutu-treenikin meni vallan mainiosti. Täytynee tässä talven tullen siirtyä sitten enemmän vielä noihin erilaisiin nenänkäyttö-juttuihin, ihmisiä ja leluja sisätiloissa etsimään ja sen sellaista pientä kivaa. Tottistelussa ei ole tullut vielä eteen mitään maailmaa mullistavaa edistystä, mutta pikku hiljaa rakennellaan.. Laitan loppuun linkin yhteen perusasentotreeni-videoon.

Välikuviin ollaan menossa keskiviikkona, katsotaan mitä tuodaan sieltä matkassa.. Kiusa täytti eilen 7kk, ja vihdoin sain otettua uusia kuviakin!

Ja sitten se linkki siihen videoon: http://s3.photobucket.com/albums/y74/ninalle/kiusaemppu/?action=view&current=06122009019.flv .

Emppu 9v!

2009-10-18T10:25:00.000+03:00

Meinasi ihan edellisestä unohtua: Emppu täytti 15.10.2009 9 vuotta! Suurempia synttäreitä ei vietetty, illasta käytiin vanhoja kavereita moikkaamassa Järvenpäässä (Ritan synttäreiden etkot?) ja Emppu sai pari nakkia illasta. :D

Valitettavasti synttärikuvaa ei löydy, mutta josko otettaisiin tämä parin talven takainen kuva vanhasta herrasta:

Virallisesti hurmaava

2009-10-18T09:55:00.000+03:00

No niin, nyt on lapsella virallisesti nimi: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI45370/09&R=166 . Kaikki muu mätsää, mutta näkyy väri olevan vähän väärä. Täytynee katsastella noita maalipurkkeja, josko löytyisi sopiva harmaa millä tuon maalaisi. :D

Pari viikkoa ollaan nyt eletty netistä erossa, ja kummasti on taas maailma tuntunut etenevän näiden viikkojen aikana. No, hyvä niin, Kiusan koulutus nimittäin ei ole. :D Sivulletulo alkaa olla kunnossa, paikka vaan välillä heittää eikä persiinkäyttö ole vielä sillä tasolla millä pitäisi. Maahanmenoa voisi tässä joku päivä sitten alkaa treenata.. Työharjottelussa tulee työskenneltyä 10h päivässä niin ei oikein työpäivän jälkeen jaksa kuin kammeta itsensä ja koirat pihalle ja käydä lenkillä, treenaaminen ei oikein innosta väsyneenä.

Viikon aikana olen kehittänyt itselleni mukavasti kriisin Kiusan säkäkorkeudesta. Tuntuu ettei se ole kasvanut kuukauteen yhtään! Okei, kyllä se jo Ellin säkään yltää, mutta kun saisi mennä reippaasti ohi! 60cm narttu olisi kovin hyvä, kiitos. Kasvaahan se tuosta vielä?! Ikää on kuitenkin JO se 5kk ja pari viikkoa päälle.. No, jos se jää miniksi niin siitä tulee agilitykoira. :D

Nyt näkyy mukavasti ripsivän lunta tänne eteläänkin, joten jos hyvä tuuri käy niin seuraavaan bloggaukseen voisi saada vaikkapa lumikuviakin jo. Toivossa on hyvä elää..

Kiusa on nyt pariin otteeseen päässyt telmimään bc-tyttö Priman kanssa, ja mukavasti kaverukset tulevat toimeen. Energiaan vaan tuntuu olevan loputtomiin.. Kuvia ei vielä leikkihetkistä kovin ole, mutta eiköhän niitä tässä kuukauden mittaan saada otettua.

Kotisivut päivitetty

2009-09-30T21:30:00.000+03:00

Unohdin ihan mainita edellisessä viestissä, että nyt on viimein kotisivuja taas muutettu uutta laumaa vastaavaksi. Käykääs kurkkaamassa, http://lonelyone.net/emppu/

Häivytystä.

2009-09-30T15:30:00.000+03:00

Jäljestämistä ollaan nyt jatkettu, ja nyt on iskenyt jonkinlainen stoppi edistymiselle. Kiusa toistaa samoja virheitä jatkuvasti ja itse yritän olla sekoittamatta koiraa enemmän. Saa nähdä mitä tästä tulee, jotain pitäisi keksiä..

Vaikka hampaat lähtivät vaihtoon jo varhaisessa vaiheessa niin nyt ei ole hetkeen lähtenyt yksikään mihinkään suuntaan. Ja mä kun toivoin että olisi tähän mennessä jo kaikki vaihtuneet. :D

Mitään sen suurempaa ei ole tässä hetkeen tapahtunut, Empun kanssa nuo tykkäävät juosta tuhatta ja sataa, ja Kiusa alkaa pikku hiljaa jopa pääsemään Empulta karkuun. Vaikkei Emppu jaksakaan katsoa Kiusaa yhtään sisätiloissa niin hyvin nuo leikkivät pihalla. Lehmiä pääsivät kaverukset taas moikkaamaan viime viikonloppuna, ja yhtä jänniä olivat edelleen.

Ensi viikolla meillä on edessä maisemanvaihdos hetkeksi. Työssäoppimista olisi edessä epämääräinen kasa viikkoja, ja siksi ajaksi muutamme kotia Keravalle. Kiusa pääsee siis tutustumaan vähän kaupunkilaismenoonkin. Veli-Voroa olisi ainakin tarkoitus päästä treffaamaan, ja katsotaan jos K saisi myös maistaa vähän cordenbollie-lihaa. :D

Jäljestämistä

2009-09-16T22:15:00.000+03:00

Kiusa on viime päivinä harjoitellut taas ahkerasti jäljestämistä, ja ihmeen hyvin on homma vielä sujunut. Lapsi korjaa itsensä jo hyvin oikeaan suuntaan eikä huomautteluja tarvitse pahemmin tehdä. Motivaatio on KOVA, ja aloitukseen onkin pitänyt saada vähän rauhallisuutta jotta Kiusa lähtee oikeasti jäljestämään. Koohottaisi muuten ensimmäiset 2 metriä.. Ja ruokahalu on ihan älytön, jäljen päässä oleva rasia kokisi varmasti kovan kohtalon jos en olisi pedon ja saaliin välissä. :D

Sivulletulon kanssa olen nyt aivonystyröitäni vaivannut, tuntuu ettei K tajua yhtään mitä haetaan. Mutta ei kai se auta kuin olla kärsivällinen ja tehdä toistoja, toistoja, toistoja.. Liikkeestä istuminen onnistuu nyt niin, että pystyn itse jatkamaan hieman peruutusta ilman että pentu lähtee perään. Maahanmenot ovat vasta aivan aluillaan. En ajatellut kyllä tottiksen kanssa pitää mitään kiirettä, joten pitäisi varmaan yrittää pysyä siinä suunnitelmassa.. :D

Hampaat ovat olleet vaihtumassa pennulla jo pitkään, ja tänään lähti jopa ensimmäinen kulmahammas. Enää pari hammasta pois ja pari kuukautta ikää lisää niin pääsee jo oikeastikin treenaamaan.. En suinkaan ole kärsimätön.

Pari viikkoa sitten kävimme tutustumassa maailman menoon Imatralla saksanpaimenkoirien suojelumestaruuksissa, ja ihmeen mallikelpoisesti pentu käyttäytyikin (mitä nyt pureskeli katsomossa ihmisiä, murisi muille aarteistaan ja huusi rumalla äänellään..). Nähtiin myös 4 muuta sisarusta, ja kovin ovat pennut saman näköisiä. Lähtiessä piti tarkistaa, että tulihan sitä otettua oikea pentu matkaan. :D Kovasti kannustettiin myös sukulaisia, ja hyvin tuntuivat sedät ja tädit pärjäävän. Katsotaan nyt mikä meidän kohtalomme on sitten kolmen vuoden kuluttua. :)

Sitä vain ei jaksaisi kovin innostua pennun "ominaisuuksista" vielä nyt, kun maailma on kuitenkin lupaavia nuoria koiria täynnä ja jonnekin ne vain usein katoavat. Jos nyt ensin tähdättäisiin siihen, että Kiusa olisi terve kropaltaan ja päältään. Mutta sanotaan nyt sen verran että kyl maar ite ainakin tykkään edelleen. :D

Viikontakaisia kuvia vielä näin loppuun:

Vanhentunutta tietoa

2009-08-26T19:02:00.000+03:00

Kiusa 15 viikkoa ( -> viikko sitten).

Päivityksiä kovaan tahtiin.

2009-08-25T23:51:00.000+03:00

Nyt on lauma jälleen muotoutunut uudenlaiseksi, sillä Elli lähti nyt sitten lopullisesti Lieksaan jatkamaan vanhaa elämäänsä. Kovasti tsemppiä pikku-Ellille, toivottavasti kaikki sujuu toiveiden mukaan ja Elliä tullaan vielä näkemään kisakentillä. :)

Kovasti on meno rauhoittunut kämpillä kun ei enää vauhtihirmua ole paikalla. Kiusa tosin alkaa osoittaa kovasti samanlaista vauhtia, joten saa nähdä kauan hiljaisuutta riittää.. :D Hyvin on Ellillä kuulema mennyt, ja eiköhän suju vastaisuudessakin.

Kiusa on nyt 16 viikkoinen, ja painoa ja kokoa voi vaan arvailla (mittatikku ja puntari uupuvat..). Mutta ihan normaalilta tuo näyttää, kovasti alkaa turkki ruskettua ja karva vaihtua. Vielä ei ole kaduttanut nartun hankkiminen. :D

Emppu leikkii pihalla Kiusanhengen kanssa mukavasti, ja muutenkin herra voi hyvin. Trimmauksen jälkeen tuntui tulevan taas vauhtia lisää, liekö sitten optinen harha vai ei.

Itse olen tällä hetkellä nuhakuumehöyryissä, joten tekstikin on sen mukaista. Kuvia tulee kunhan saan omalle koneelle netin (nyt ollaan oltu jo pari viikkoa nettipimennossa, iik!). Hyvää yötä!

Kuvia.

2009-06-25T23:44:00.000+03:00

On se ihana. <3

Hurmaavaa.

2009-06-25T00:29:00.000+03:00

Spn Fluss-Strand Hurma alias "Kiusa". Nyt on homma sitten paketissa, nimet papereissa ja pentu kotona. Lievästi on vielä epäuskoinen olo, ja aina välillä pitää tarkistaa että onhan tuo pentu mulla nyt ihan oikeasti enkä vaan unta ole nähnyt. Ja on se vielä ainakin ollut ihan oikea! :D Urosta olen ollut koko ajan ottamassa, että sillä tavalla homma meni nyt sitten vähän päälaelleen. Mutta mikäs tässä, nimihysteriakin saatiin päätökseen ja pennusta Kiusa tuli.

Nyt vietellään pari viikkoa pentulomaa, Elli majailee sen ajan Lieksassa. Sitten käyn mustuaisen vielä pariksi viikoksi itselleni hakemassa, ja lopulta sitten Elli palaa lopullisesti Lieksaan ja me jäädään Empun ja Kiusan kanssa kolmisteen.

On se vaan mukava kaveri, vetää pitkin pihoja niin että saa jatkuvasti perässä juosta ja naapureilta pyydellä anteeksi.. Ruokahalua löytyy, ja tahto pitäisi saada lävitse aina, maksoi mitä maksoi. Mutta on se vaan pieni! :)

Perjantaina mennään katsomaan sitten Kiusan velipoikaa Voroa Porvooseen. Voro lähti Annan mukaan kun käytiin tänään (tai no, eilen..) pennut hakemassa. Saa nähdä millaisen tappelun laittavat sitten jo pystyyn, tänään osasivat kuitenkin olla nätisti auton jalkatilassa kahdestaan. On se jännä..

Nyt voisi sitten alkaa hysterisoida jäljestämisestä! Saiskohan mistään ostettua ohjaajalle taitoja lisää?

Elämä yllättää.

2009-06-10T14:23:00.000+03:00

Pari viikkoa ollaan nyt koirien kanssa pidelty hiljaiseloa. Kieltämättä kämppä tuntuu paljon suuremmalta ja hiljaisemmalta nyt, kun Jäynä ei ole enää kaatelemassa tavaroita suurella olemuksellaan. Elli kyllä kovasti yrittää nyt pitää sitten meteliä ja elämää kahden sakemannin edestä, joten ei elämä ihan tylsäksi ole käynyt. :D

Elli on enimmäkseen opetellut haukkumaan käskystä sekä noutokapulan kantoa ja luovutusta ollaan aloiteltu. Kyllä sen kanssa eläminen ja tekeminen on mukavaa. Kummasti on oma kanta narttuja kohtaan muuttunut positiivisempaan suuntaan tuon mustan tirriäisen takia! :D

BH kokeesta voisin sanasen sanoa, tai mitä nyt itse siitä enää mitään muistankaan. :D Vireen pysymiseen olen hyvin tyytyväinen, sillä koskaan ei olla noin pitkää pätkää tehty. Henkilöryhmät tehtiin myös kolmatta kertaa koko Ellin elon aika tuossa kokeessa, joten ei paha. Istuminen meni turhan hitaasti ja epä-Ellimäiseen tyyliin, mutta istui sentään. Luokse tuli hieman hitaasti maahanmenosta, alkoi selvästi jo hieman epäröimään kun ohjaaja jännitti kuin mikäkin ja palkkaa ei tullut. Seuraamisen täyskäännöksissä töppäilin itse, ja omia käsiä voisi tässä lähiaikoina tarkkailla, elivät aika vauhdilla omaa elämäänsä. :D Jäävissä liikkeissä tulleet sivullevilkuilut ärsyttävät, joten niitä tässä nyt sitten nappaillaan poies. Eiköhän tämä tästä.

Koirien kanssa tullaan tässä kuukauden sisällä reissaamaan aika vauhdilla, tänään lähdetään illasta kohti Joensuuta (n. 400km matkaa), menen avuksi 10 pennun sakemannipentuetta hoitamaan. Sieltä sitten kurvataan viikonloppuna takaisin Kannukseen kennelvuoroon juhannukseksi, jonka jälkeen n. 23.6 mennään Lieksan kautta (Elli jää pariksi viikoksi jälkikuurille) mahdollisesti Joensuuhun, sieltä mahdollisesti Lappeenrantaan ja lopulta sitten kotiin käymään Keravalle. Matkaa tulee tuolloin vajaa 1000km.. Ja sitten heinäkuun puolivälin paikkeilla suurinpiirtein sama reitti takaisin. Voi olla perslihakset jumissa kesäloman päätteeksi. :D

Kaikkea on tässä parin viikon aikana sattunut ja tapahtunut, ja saa nähdä muuttuuko sitä elämänmeno taas lisää tässä parin viikon kuluttua. Ollaan heti kaikki viisaampia sunnuntaihin mennessä, toivottavasti ainakin. ;)

Pennuista lupailin laittaa kuvia heti kun vain onnistuu, joten pysykää kanavalla! :D

Elli BH-kokeen kaupunkiosuutta odottamassa.

Elli ja Kidi, järjen riemuvoitot! :D

Hei hei Päynä!

2009-05-29T14:18:00.000+03:00

No niin, nyt on tämäkin päivä sitten nähty. Aamulla puoli kymmenen aikaan ennen koulun päättäjäisiä alkoi Jäynän uusi elämä, kun pojan saattelin kuljetukseen etelään. Sieltä Pupu lähtee sitten lentelemään kohti Amsterdamia mitä ilmeisemmin 1.6.2009, eli tässä parin päivän päästä.

Sinne se poika autoon hyppäsi ja katseli ettei taida nyt kaikki olla ihan kohdillaan..

Kiitos rakkaalle näistä puolestatoista vuodesta! <3

2009-05-25T22:29:00.000+03:00

BH Fluss-Strand Elysee

2009-05-25T11:03:00.000+03:00

Niin ne vaan meidätkin päästivät läpi käyttäytymiskokeesta (Lieksa 23.5.2009)!

Lisää tekstiä ja videoita ja kuvia tulossa jahka tässä ehditään..

Pelastajat!

2009-05-05T18:00:00.000+03:00

Tänään käytiin vetäisemässä sitten Jäynän ensimmäinen "pelastuskoiratreeni", spontaaneja tuulen kautta etsimisiä on ennen tehty mutta ei mitään tämmöistä. Jäätiin Jäynän ja kartturi-Marjon kanssa odottelemaan, kun kaksi poloista maalimiestä käytiin autolla viskaamassa metsän kätköihin. Sitten meille iskettiin kartta käteen, kerrottiin mikä on alue ja käskettiin etsiä.

Ja hommiin lähdettiin.. Ensin käveltiin pellonlaitaa Jäynä vapaana niin, että voimakkaalla sivutuulella saatiin tarkistettua ensimmäinen laita. No, puolessavälissä Jäynä nosti nenän pystyyn (tähän mennessä se jolkotteli edes takaisin ja söi heinää) ja heitti pari isompaa lenkkiä, mutta ei lähtenyt vielä hajun perään. Pienen palaverin jälkeen päätettiin lähteä katsomaan pellon toiselle puolelle että mikä sielä oikein haisi. Perille päästiin ja Jäynä kävi nostamassa jäljen ja jäljen päältä esineen metsätilkulta.

Esine tuli talteen ja saatiin lupa jatkaa jäljestystä. Esineen kohdalla sanoin J:lle "Missä jälki", ja siitä sitten lähdettiin tarpomaan metikössä. J ajoi todella hyvin ja rauhallisesti, piti huolta jäljestä eikä häiriintynyt vaikka 5 rytistelevää ihmistä tuli perässä. Jälki meni n. 100m eteenpäin (20m ennen loppua nousi toinen esine), jonka jälkeen tuli tien ylitys ja siitä jälleen ojan kautta metsään. Välillä jouduin poikaa käskemään odottamaan, mutta se ei onneksi menoa haitannut sen kummemmin. Ojan jälkeen jatkettiin n. 15m, jonka jälkeen tuli kulma.

Otti kulman hyvin ja jatkoi matkaa. Sitten tulikin taas pienen tien ylitys, ja Jäynä teki tarkastuskierroksen tietä pitkin (n. 2 metrin alueelta), jonka jälkeen palasi jäljelle ja jäljesti taas varmasti. Lopulta (n. 50m?) löytyi ensimmäinen maalimies, ilmasu meinasi olla vähän hukassa mutta löydettiinpä se sentäs. Kaikki esineet oli myös nousseet matkalla.

Toista maalimiestä lähdettiin etsimään ja kierreltiin ensin tarkistamassa loput pelloista. Tämän jälkeen mentiin takarajalle ja lähdettiin etenemään sitä, Jäynä edelleen vapaana. Loppujen lopuksi nähtiin kartturin kanssa ihmissilmin toinen maalimies n. 100m ennen Jäynää, mutta päästiinpähän ainakin katsomaan kuinka koira reagoi hajuun. Jäynä tuuskaili omiaan edessä, kunnes osui hajuun, nosti nenän ylös ja lähti päämäärätietoisesti etenemään maalimiehelle. Pienen lenkin heitti, ilmeisesti tuuli työnsi hajua hieman sivuun, mutta MM löytyi ja haukkukin tuli hetken päästä.

Olen kyllä erittäin positiivisesti yllättynyt Jäynän työskentelystä, olin ihan varma että jäävät maalimiehet metsään. Mutta yhteistyö pelasi, osasin antaa sille jäljellä hyvin rauhan työskentelyyn ja nenäkin aukesi aina kun piti. Hieno peli!

No, tämän jälkeen piti sitten mennä Daim-lapukalle maalimieheksi metsään. Allekirjoittanut ei ollutkaan siellä missä piti kun piti lähteä etenemään piiloon, joten päädyin rämpimään pitkin soita ja kivikoita.. Noo, lopulta löysin oikean paikan ja hommat tuli hoidettua. Nyt on vaan jalat lievästi kipeinä.. :D

Jäynä ajoi viime viikolla myös ensimmäisen metsäjälkensä: janalta nosto, suoraa n. 20m (+lelu), 90 asteen kulma, 30m suoraan, 90 asteen kulma, 50-70m suoraan (+lelu), 90 asteen kulma, 30m suoraan ja palkkana minä. Eli itse astelin jäljen ja laitoin jäljestäjille merkkejä puihin, ja Marjo sitten ajeli Jäynän kanssa perille. Ilmeisesti oli nostanut jäljen ok, lähtenyt ajamaan hyvin, työstänyt ihan ok:sti kulmat, yhdestä oli tainnut mennä yli mutta korjasi itse. Yhden esineen ilmaisi hyvin, toista ei. Positiivinen ylläri tämäkin. :D

Aamupäivästä tuuskailtiin Jäynän kanssa käytännöntunnilla agilityä, aika tykki oli! ;D Ihmeen hyvin tuo osaa esteet vaikken niitä sille ole mitenkään ihmeemmin opettanut, kunhan ollaan menty. Jopa pientä radanpätkää tehtiin ilman mitään suurempia ongelmia (ohjaaja vain). Kyllä mä sen agilitykoiran vielä joskus hankin, borderterrierin tai minisheltin!

Marjo myöskin tottisteli Jäynän kanssa tänään kun vedin käytännön tunnilla PK-tottista. Persiin käyttö oli vähän heikkoa, mutta seurasi hyvin ja tuli luoksekin kun käskettiin. Maahanmenoa pitäisi ensi viikkoa varten vielä vähän treenata, oli siinä edelleen hidas. Marjo vois kohta ostaa tästä itelleen koiran, on se sitä näköjään sen verran ohjannu viime aikoina. :D

Ja sitten kuvia:

Jäynä ilmaisemassa Tiiaa

Jäynä 20kk

Niskasta kiinni

2009-04-27T21:06:00.000+03:00

Hopsansaa, taas on jäänyt päivittely vähän vähille tässä viime kuukautena. Ei sillä että meille olisi mitään kovin erikoista tapahtunut, kunhan ollaan rullailtu menemään normaaliin tapaan. Elli aloitti juoksunsa tuossa hetki sitten, ja nyt on koko lauma sitten eristettynä toisistaan. Jäynä ei onneksi ole edes koko asiaa tajunnut vasta kuin tänään, ja Emppua ei kiinnosta, joten aika kivuttomasti menee tämä asuminen. :)

Kuukauden päästä olisi jälleen muutto edessä, muutetaan linnuntietä tollaiset 300 metriä lähemmäs Kannuksen suurta keskustaa. :D Kämppiskin saadaan siinä samalla, lisää sakemanni seuraa mahdollisesti sekä yksi älykäs peesee. Kattotaan kuinka yhteiselo lähtee rullaamaan sitten kun sen aika on.

Jäynän tulevaisuus on edelleen kysymysmerkki, kahden viikon päästä tosin pitäisi vihdoin tapahtua päätöksiä. Jonnekin lähtö kuitenkin on, vielä ei vain tiedä että minne. Nyt otetaan sitten ilo irti näistä viimeisistä viikoista, puuhaillaan kaikkea hölmöä Pupun kanssa.

Emppu voi edelleen yhtä hyvin kuin aina ennenkin, selkä välillä vähän reistaa mutta vauhtia edelleen riittää. Ei siitä heti uskoisi että 9 vuoden ikä alkaa jo ovella kolkutella..

Ellin kanssa ollaan nyt keskitytty reenailemaan BH:n liikkeitä, ja ihan hyvällä mallilla on. Jos vire pysyy hyvänä niin homma pelittää. Kunhan ei vain E kehittäisi hirveätä valeraskautta juuri toukokuun lopulle, niin päästäisiin kokeilemaan käyttäytymistä. Kaupunkiosuuteen pitäisi seuraavaksi keskittyä sitten, kun vain saisin aikaiseksi.

Ellin kanssa on kyllä kiva puuhailla, se ohjautuu hyvin ja tekee innokkaasti. Jos nartun haluaisin niin tämmösen tyylinen ötökkä olisi kyllä kiva. Mutta kyllä seuraava on uroo. :D Kunhan nyt vain kaikki sujuis hyvin niin olisi se oma pentukin pian kainalossa.

Koululla vietellään viimeisiä hetkiä, tällä viikolla on täällä pääsykoehaastattelut meneillään. Jäynä on tänään jo päässyt edustamaan sakemannikantaa haastatteluihin, ja huomenna olisi uusi satsi ilta-pv:llä tiedossa. Vissiinkin se on siellä ihan hyvin käyttäytynyt, mitä oli nyt kuulma merkannu(?!) sisälle. Köh..

Mitäköhän muuta lätistävää sitä olisi? No, Penturalli lähestyy ja hommaa riittää. Mutta eiköhän me siitä kunnialla selviydytä, toivottavasti ainakin. :D

Kesäkuusta alkaen onkin sitten opinnot kennelpuolella päättyneet, juhannuksen kennelvuoron jälkeen edessä on enää pari portfoliota ja päättötyö. Niin ja työharjoittelut. Huh huh..

Hyvää snyttäriä!

2009-03-18T22:17:00.000+02:00

9.3.2009 Ellillä oli 1-vuotissynttärit! Joskin me ei sitä tapahtumaa sen kummemmin juhlittu, vasta kun näin tässä nytten koko asian tajusin.. Noo, korjataan se asia näin jälkikäteen, tässä tuoreita kuvia isosta tytöstä:

Syke ja Elli:

Mitäs muita uutisia.. No, poikia käytiin taas testailemassa tästä alkuviikosta, ja samalla saatiin tietää, että kolme pojista lähtee puolentoista viikon päästä uusille ohjaajilleen. Jäynä ei siihen satsiin kuulu, mutta jonkinlaista tulevaisuudenkuvaa saatiin nyt sitten hahmoteltua. Jos kaikki menee nappiin, niin saattaa olla Jänellä edessä Keski-Euroopan tuulet. Vi ska se.

Treenaamisten kanssa on ollut hirveää ahdistumista, niin Ellin kuin Jäynänkin kanssa. Ajattelin pitää tässä viikon tauon tottiksen osalta, josko tekisi hyvää. Alkaa päätä särkeä kun sitä hakkaa liian usein seinään..

Eipä meille sitten varmaan sen kummempaa, jatkumoketutus tuntuu olevan päivän sana. Tai viikon. No, jos jotain positiivista etsitään, niin Jäynä on edelleen hyvä nenänkäyttäjä. Kippis sille!

Mutta hei, peeentuja pentuja pentuja! Kohta niitä on taas Kannus täynnä, pääsee luttaamaan niin että alkaa ällöttää. Vaikka maanikkopennut onkin niin ällöttäviä. ;)

Pari vireoo.

2009-03-16T00:54:00.000+02:00

Jäynän kanssa vähän hömppäilyä viime perjantailta, ei oikein olla vielä terässä..

Ja sitten Ällistä vähän matskua, ei olla mekään oikein terässä.

Ohjaaja vois taas potkia itteään perseelle, apujen ja apaattisuuden suhteen. Argh. Kattokaa nopeasti, saatan vielä ahdistuksessani poistaa noi jossain vaiheessa.

Kannattakaa meitä!

2009-02-27T19:04:00.000+02:00

Tervetuloa luokkamme järjestämään Penturalli-tapahtumaan, josta löytyy toimintaa jokaiselle. Kaikkien rotujen pentunäyttelyn lisäksi paikalta löytyy arpajaiset sekä toimintaa niin näyttelyyn osallistuville kuin osallistumattomille koirille: juoksu- ja ahmimiskilpailuja! Klikkaa kuvaa ja tutustu tarkemmin!

Kiitos. ;)

Laidasta toiseen

2009-02-26T23:55:00.000+02:00

Olenpas ollut aikaansaava nyt tässä parin päivän aikana, eilen käytiin hallilla treenaamassa, ja tänään mentiin ihan ampumaradalle asti yrittämään treenaamista. :D

Hallilla Jäynän kanssa otin tunnaria (alkaa hahmottua, nenänkäyttöhommia on tehty sen verran että pitäisikin olla aika helppo nakki), ruutua (kosketusalustan hahmottamista ruudun sisällä, ja sen päällä seisomista eikä alustan syömistä..), eteenmenoa (hallin toiseen päähän, tiesi pallon odottavan siellä. Hyvä alustava seuraaminen, nopea ja määrätietoinen eteneminen), hyppynoutoa (aloteltiin patukalla esteen hyppäämistä) sekä liikkeestä istumista (ylläripylläri jälleen hakusessa).

Elli harjoitteli ihan vain seuraamista häiriössä, ja se yllättikin täysin: ei edistämistä, ei painamista, ei mitään. Olenko taas ihan itse alkanut kehittämään ongelmia omassa päässäni (enkä ole käynyt edes naapurissa kylässä melkein pariin viikkoon!! ;D )? No, hyvähän se tietenkin on ettei vaikuta olevan ongelmia. Aloittelin myös siirtymistä ruoasta leluun, sujui yllättävän hyvin (kun kukaan ei ollut näkemässä enkä kämmäillyt sen takia..).

Tänään otin lällysti J:n kanssa pari noutoa, tarkoituksena saada nopeutta palautukseen. Kerrankin onnistui, kolmas nouto oli nopea. Ehkä se tästä.. Liikkeestä istuminenkin onnistui yllättävän hyvin, joskin lievästi näkyvillä avuilla. Ei muuta kuin hinkataan..

Elli taasen yritti seurata, mutta ohjaaja oli laama ja hukassa. Ei mee hyvin. :D Mutta ihan mukavasti tuo haki oikeaa paikkaa, nyt kun vielä itse oppisi puuhailemaan tuon elukan kanssa.. Mukavat perusasennot ja pysähtymisen istumiset olen vielä onnistunut Ellillä pitämään, katsotaan milloin nekin lösähtävät. (Pessimisti ei pety!) Tai no, sivulla tuo meinaa olla vähän edessä. Eli se siitä iloitsemisesta..

Emppu sai oman aktivointinsa autossa räksyttämisestä, sekä muffinssipentua piti opettaa koirien tavoille. Illalla kaiveskelin sen muistista jälleen sivulletuloa naksuttimen kanssa, ja yllättävän nopeasti alkoi homma toimia kun taas muistin antaa Empulle tilaa ajatella.

Jäynä myös sai naksuttimen avustuksella harjoitella kakeja: istu-maahan-istu ok, maahan-seis myös, mutta seis-maahan ja seis-istu-seis aiheuttavat päänvaivaa. Hissi ei vielä toimi niinkuin pitäisi, kyllähän tuolla pisteitä saa muttei aina viitsisi tehdä kaikkea vähän sinne päin.. Elli harjoitteli jalkojen välistä pujottelua, yritän sitä saada hoksaamaan naksuttimen idean. Alkoi jopa rattaat pyöriä pikkumustan päässä. :D

Ja sitten normielämäangstaamiseen: MÄÄ HALUAN CANONIN DIGIJÄRKKÄRIRUNGON HETI! Ulkona on niin ihana ilma ollut monta päivää (/viikkoa), ja haluan päästä kuvaamaan kunnon laitteilla! Kiva katsoa ikkunasta ulos ja ilahtua auringosta, kunnes muistaa kameratilanteen ja masentuu. Ei kiva! En tajua miten olen tällä Fujifilmillä ennen pärjännyt.. Argh.

Mutta jotain hyvää sentään: hartiavoimin jynssätystä valkoisesta matosta tuli oikeastikin valkoinen! Hyvä sinänsä, sitä varten vuodatettiinkin verta ja kyyneleitä. Nyt pääsee Emppu taas hinkkaamaan likaista partaansa ruoan jälkeen valkoiseen mattoon..

Mullon pentukuume! Tyhmää sinänsä, kädet on täynnä hommia näiden kolmen kanssa. Mutta mä haluaisin vihdoin sen ihan oman pennun (tai no, koiran). Valita yhdistelmän, jännittää astutuksen onnistumista, jännittää pentujen syntymistä, jännittää pennun valintaa, jännittää luovutusikää.. Haluan päästä luomaan suhdetta pentuun, joka olisi oikeasti (toivottavasti) koko loppuelämänsä minun koira, ihan ikioma joka ei ole lähdössä minnekään. Koira, jota "työstän" ihan vain itselleni, en kenellekään muulle. Pöf. Empun tulosta on jo niiiiiin pitkä aika, etten edes muista sen pentuajasta mitään.

Ei sillä että se pentuaika olisi jotenkin niin mahtavaa (jos se olisi minusta kiinni, niin koiranpennut hyppäisivät parin viikon pentuajan jälkeen 8kk ikään), mutta kuitenkin. Kyllä te tiedätte mitä haen takaa vaikken osaakaan sitä sanoa ilman kolmen sivun romaania. Ei paineita, ei pelkoa, virheiden teko ei harmita ketään muuta kuin itseä, eivät vaikuta keneenkään muuhun.

(Ei sillä, olen kiitollinen näistä vierailijoistakin, tykkään molemmista kovasti ja kipeää tekee kun ne lähtevät. Nyt voi vielä ryhmäkuvia ottaa iloisena. :) )

(Jäynä edustaa älykkäänä..)

Neljännen neljäs

2009-02-24T19:47:00.000+02:00

Tämmönen haastekin saatiin jo joskus aikaa sitten.

1. Avaa neljäs kansio, jossa säilytät valokuviasi.

2. Valitse neljäs kuva kansiossa, ja julkaise se blogissasi.

3. Selitä kuva.

4. haasta neljä bloggaajaa tekemään sama.

Jouduin vähän huijaamaan, sillä kuvakansioita oli alussa neljän sijaan vain kolme. Valitsin sitten sen kolmannen. Ketään en viitsi haastaa, kun taitaa olla tämä jo kaikilla tutuilla. :D

Emppu esiintyy älykkäänä, kuva on otettu noin vuosi sitten. Nyt E lähentelee jo 8 ja puolen vuoden ikää, kuvan aikaan 8 vuotta oli vasta edessäpäin. Ja Jäynä oli vielä mukava leikkikaveri, painoivat lähes saman verran.. :D

Lomaillen

2009-02-24T19:23:00.000+02:00

Viime viikko meni kovassa tohinassa kennelvuorossa, hommaa riitti siihen malliin ettei blogin päivittäminen oikein maistunut. Nyt on sitten ensimmäinen lomapäivä takana, ja pari vielä jäljellä. Tänään ei vielä päästy hallille treenaamaan (pesin mattoja illan, IHAN OMIN KÄSIN!!), mutta huomenna olisi aamupäivästä tarkoitus lähteä kauhuklaanin kanssa sinnekin. Jäynällä olisi opetaltavana ruutu, tunnistusnouto sekä hyppynouto, näin noin niin kuin ensimmäisenä. Sitten olisi tietenkin vielä loputkin voittajaluokan liikkeet..

Treenien sujumisesta riippuen saatetaan olla menossa huhtikuussa vielä tokoilemaan sinne voittajaan, kun nyt kerran avoinkin läpäistiin. Ja silloin saattaa sitten olla ne hakukokeetkin edessä. Estenoudot ja eteenmeno odottavat vielä aloittelemista.

Ellin seuraaminen meni viikossa aika hyvin persiilleen, nyt se edistää ja painaa kuin mikäkin.. sakemanni? :D Palataan siis taas paikan vahvistamiseen.. Uuden tempunkin se on oppinut, nimittäin kierimisen. Hyvä minä, kerrankin oon jaksanut jonkin tempun opettaa! Satun olemaan mahdottoman laiska opettamaan ns. turhia liikkeitä.

Niin joo, jos joku sattui odottamaan tarkempaa selostusta tokokokeestamme:

Paikalla makaaminen: 10
Jäynän viereiset koirat alkoivat pöhistä hiljaisessa hallissa kuuluneen kolahduksen jälkeen, mutta J ei onneksi ottanut häiriötä niistä.
Seuraaminen: 9
Painoi ja viimeinen istuminen hidas. Oikeasti J oli täysi lahna normaaliin verrattuna (sinänsä hyvää tokoseuraamista), eli edelleen ottaa hirveästi painetta minusta kokeessa.
Maahanmeno: 9
Saisi olla nopeampi, reagoi käskyyn heti mutta hidastelee lopussa (joskin Jäynäksi hyvä).
Luoksetulo: 9
Pysähtyy hyvin, sivulletulo hieman vino.
Seisominen: 9
Jäynä ennakoi äärettömän paljon, hidasteli ennen lo:n käskytystä, ja pysähtyi lo:n käskystä.. Wtf??
Noutaminen: 8½
Yllättävän hyvä, vaikka kapula jäi liian lähelle -> J otti tullessa vain pari laukka askelta ja sitten ravasi pari. Koski rintakehällä luovutuksessa, hyvä sivulle siirtyminen. Olin positiivisesti yllättynyt. :D
Kauko-ohjaus: 8½
Tässä ei pitänyt olla ongelmaa.. Mutta J:ltä jäi ensimmäinen istu-käsky kuulematta, joten siihen kaksoiskäsky. Argh.
Estehyppy: 8
Mennessä osui hieman hyppyesteeseen. Tässäkään ei pitänyt olla ongelmaa..
Kokonaisvaikutus: 10
Omaan silmään J oli laama koko kokeen ajan, ihanaa..

Pisteitä siis tosiaan se ½ alle kunniapalkinnon, 179½. No mutta, se siitä. Josko tuon saisi joskus vielä hyvään vireeseen kisoissa..

Pikapyrähdys

2009-02-11T22:03:00.000+02:00

Toko AVO Kannus, 179,5p ja sija 1/8. Kiitos.

Taistelu tuulimyllyjä vastaan..

2009-02-01T20:35:00.000+02:00

Jäynän kanssa ollaan nyt ahkerasti treenattu kisoja varten (iik, vajaa 2 viikkoa aikaa!), ja mukavasti alkaa uusia ongelmia aina putkahdella kun edelliset on saatu korjattua. Noh, mikäs siinä.

Seuraaminen menee kerta kerralta paremmin, käännökset voisivat olla parempia (se pärkkeleen takapää!), mutta niitä ajattelin hinkata sitten viikon päästä enemmän, nyt keskitytään paikkaan ja vireeseen.

Jäävissä maahanmeno ihan ok, perushuttua. Voisi olla nopeampi, mutta voisi se olla hitaampikin. Katsotaan mitä keksitään. Seisomisessa pysähtyminen parantunut vähän, mutta Jäynällä on rasittava tapa venyttää itseään viiiiiieeeelä vähän pysähtymisen jälkeen, ja lopulta meinaa sitten ottaa yhden askeleen lisäksi. Argh. Ei kiva. No, katsellaan jos takapalkka tekisi ihmeitä.

Nouto. Siitä en edes viitsi sanoa mitään. Treenattava. (Pirun hidas ja huono!)

Estehyppy on nyt alkanut jo toimia, istuminen onnistuu suht hyvin vaikkakin hitaasti (MENTAL NOTE: Älä ikinä enää opeta hyppyn jälkeistä seisomista pallolla.). Joskin Jäynä keksi tänään parin toiston jälkeen etten voi varmasti tarkoittaa, että sen pitäisi hypätä käskyn kuultuaan. Minähän vaan testaan sakemannin silmiintuijottamisen kestävyyttä, am I not? Joo..

Jotain positiivista: luoksetulon pysäytys on jopa ihmeen nopea. Tosin luoksetulon vauhti ei ole. Argh!

Olikohan niitä muita liikkeitä enää? Niin joo, paikallaolossahan ollaan tosiaan piilossa. Oli hyvä tajuta se tuossa pari päivää sitten.. Niin ja J ottaa häiriötä liikkurista.

Miten musta tuntuu että ollaan taas liian heikolla osaamisella menossa kisaamaan?

Ja Elli sitten taas..

Seuraaminen menikin pitkään ihan liian hyvin. Tänään neiti sitten keksi, että käskyn kuultuaan sen täytyy jäädä paikoilleen istumaan. Hyyyyyvin rasittavaa. Noh, asiasta keskusteltiin, tultiin yhteisymmärrykseen ja nyt illalla homma näytti ihan hyvältä taas. Aamulla tosin oltiin hallilla, en tiedä vaikuttiko se jotenkin. Jos tää kaveri on semmonen "kyllä se kotona osaa" -tyyppi? :D

Jäynä ja Elli on harjotelleet 2x2 keppejä, ja tulokset on yllättäneet mut täysin. Jäynä tajuaa hommaa jo, kun taas Ellillä ei ole hajuakaan. Mä jotenkin odotin täysin päinvastaista tilannetta. :D

J kävi Seinäjoella taas kerran treeneissä, ja tällä kertaa oli mukana kaikki 7 projektisakemannia, ja vain 3 ohjaajaa. Siinä sitten lenneltiin ympäri liukkaita halleja, itse ohjasin Jäynän lisäksi kahta muuta jättiläistä. Pojat oli oikein innokkaita, ite en niinkään kun lentelin välillä perässä kuin leppäkeihäs. Niin ja nuohosin lattiaakin välillä. Noh, mitäs pienistä. Muilla oli ainakin hauskaa. ;D Nyt on sitten niska ja selkä mukavasti jumissa.. Mutta tulipahan itsellekin kokemuksia lisää, sen verran erilaisia ohjattavia kaikki olivat.

Emppu on harrastanut matalia agilityesteitä, ja hyppytekniikasta huomaa että selkä on edelleen vähän huonona. Hierojalle siis mentävä jälleen..

HUOM!

2009-01-24T16:59:00.000+02:00

Jos olet lähettänyt minulle sähköpostia parin viikon sisällä, etkä ole saanut vastausta, niin laita viesti uudestaan tulemaan! Postilaatikkoni oli mennyt huomaamattani täyteen, eikä mikään viesti ole kulkenut mihinkään suuntaan..

No niin, ja sitten kuvasaastetta:

Kiitoksia Lotalle kuvista ja rungon lainasta!

Flashback

2009-01-23T22:37:00.000+02:00

No niin, vihdoin ja viimein on aiheena tämän vuotisten tavoitteiden asettaminen sekä viime vuotisten tavoitteiden analysointi. Katsotaas, mitäpä sitä tuli viime vuodelle kirjoitettua, aloittaen Empusta:

Emppu

Kunnon kohotus
Juoksukontaktit
Nouto kisakuntoon

Kunto koheni vanhuksella roimasti, sillä se on saanut lenkkeillä yhtä paljon ja yhtä vauhdikkaasti kuin Jäynäkin. Oikeastihan Emppu ei edes ole vanhus, harvoin sitä muistaakaan että se on jo yli 8-vuotias, yhtä vauhdikkaasti se telmii metsässä kuin aina ennenkin.

Muilta osin jäätiinkin sitten tavoitteista, kontakteja ei paljoa harjoiteltu (joskin tuntuu lähes oppineen ne, ja ihan ilman opetusta! Fiksu kaveri, kuka lie ollutkaan tähän mennessä se riippakivi agilitytreeneissä jos snautseri ihan itsekseen nämä asiat oppii..). Noutaa se osaa, mutta en nyt sanoisi että se homma hoituisi yhtään sen innokkaammin kuin aiemminkaan.

Sen sijaan Empun kanssa olen jatkanut kaukokäskyjen hinkkaamista, ja aina välillä se on päässyt verestämään muistiaan agility- ja hakuhommissa.

Ja sitten juniori:

Jäynä

Kasvaminen
Jäljestys lähes kisakuntoon
Haun ilmaisu haukkuen
Esine-etsintä kuntoon
Tokon ALOn liikkeet
BH-koe

No, ihan reippaastihan tuo otus on kasvanut, vähän liiankin. Korkeutta taitaapi olla yli 65cm, ja painoakin jo ihan riittävästi. Eipä sitä tuon kokoista roikaletta fyysisellä voimalla ihmisten ilmoilla kuljeteta (nimim. 157cm narun päässä..). Terveenä se on pysynyt, mitä nyt on onnistunut rei'ittämään itsensä metsässä sekä onnistunut jumiuttamaan selkänsä.

Jäljestys.. No, jäljellä käytiin keväästä alku-talveen, ja jälkiä ajettiin niin heinä- kuin multapellolla, ja viimeisimmät kymmenen rämmittiin metsässä. Ei mikään Jäynän bravuurilaji, mutta päädytään yleensä paikasta A paikkaan B.

Haun ilmaisu onnistui jo kesällä, ja nyt se tulee jo vanhasta tottumuksesta. Haukuttu ollaan myös maalimiehille. Hakuhommat muutenkin ihan hyvin hanskassa, nyt niistä taukoa näin talvella. Jäynästä voisi tulla hyväkin hakukoira, se käyttää hyvin nenäänsä ja omaa suuren motivaation maalimiestä kohtaan.

Esine-etsintä pelaa sekä sisällä että ulkona, joskin kisanomaisena sitä pitäisi treenata vielä enemmän jos kisoihin haluaisi. Tämä myöskin nyt tauolla.

Tokon ALOn liikkeet plakkarissa, pennusta asti on harjoiteltu perusasentoa sekä muita perusliikkeitä. Kesällä aloitin sitten määrätietoisemman treenaamisen kisoja varten, ja lokakuussa käytiin hakemassa lähes Jäynän 1-vuotis synttäripäivänä ALO1 pistein 196. Kuin myös BH suoritettu lokakuussa, Jäynän ollessa 1v 23pv ikäinen. "Pakolliset" tavoitteet siis suoritettu.

Ja noin niinkuin yleistä löpinää menneestä vuodesta:

Vuoden alussa Jäynä oli vielä hyvin pieni, ja sen kasvaessa olen itsekin oppinut jatkuvasti lisää koiran kouluttamisesta. Jäynä on ollut helppo tapaus, yksinkertaisesti motivoitavissa oleva sakemanni, joka menisi pers edellä puuhun jos ohjaaja niin haluaisi (ainakin melkein..). Keväällä käytiin virkakoiralaitoksia kiertämässä, ja oli mukava saada tietää enemmän näiden koirien koulutuksesta.

Kesällä lähdettiin poikien kanssa kolmeksi viikoksi Lieksaan työssäoppimiseen pentuja hoitamaan, ja siellä sitä vasta opittiinkin. Liinan päässä olemista treenattiin oikein urakalla, selänkin onnistuin niissä rytinöissä kipeyttämään! :D Näiden kolmen viikon takia on tuo Ellikin nyt sitten täällä seurana, kiitos siitä Eskolle! Ja saapa nähdä suunnataanko taas ensi kesänä Lieksaa kohti Empun ja Ellin kanssa, ja mistä sitä tietää vaikka olisi kolmaskin karvakuono tullessa matkassa.. ;)

Syksymmällä tutustuttiin sitten vielä lisää suojelun saloihin, ja myös itseäni yritin kovasti tsempata viimeistä lukio- ja opistovuotta varten (epäonnistuen suuresti). Jäynän kanssa treenatessa ja poikien kanssa lenkkeillessä se aika suurimmaksi osaksi kului, ja pari muuttoakin vei aikaa ruhtinaallisesti. Tokokisoista selvittiin hengissä, eikä BH-koekaan aiheuttanut suuria tuhoja sisäelimistöön.

Joulukuussa saapuikin sitten Elli joukkoihin, ja kirjoitukset lähestyvät vääjäämättä. No, onhan tässä vielä pari viikkoa aikaa ensimmäisiin osioihin. :D

Sittenpä tavoitteet tälle vuodelle:

Jäynä

AVOsta tulos (vaikkapa ykkönen jos oikein optimistisia oltaisiin)
Rohkeuden ja itsevarmuuden lisääminen vielä mahdollisuuksien mukaan
Saattelen Jäynän kohti toivottua virkakoiran uraa

Emppu

Hömppähömppä agilityä ja tokoa
Pitää kunto kohdillaan
Pitää mielen virkeänä

Elli

Arkikäyttäytyminen kuntoon
Seikkailu kaikissa mahdollisissa ja mahdottomissa paikoissa ja niistä itsevarmasti selviäminen
Perusliikkeitä kuntoon
Agilityesteiden opettaminen

Nina

Hankki Rajun (miel. kesällä)
Oppii enemmän jäljestämisestä, tottiksesta, suojelusta ja hausta
Oppii optimistiksi
Viettää aikaa kavereiden kanssa
Oppii tekniikan, jonka avulla ei aina ole solmussa liinojen kanssa..

Siinäpä sitä tällä erää taas jotain. Katsotaan miten näissä pysytään.. :D

(Ulkoasu on kokenut hienoisen muutoksen, otsikkokuvan vaihdan jossain vaiheessa, nyt saa pysyä tuo 5min. värkkäily siihen asti.)

Hellurei ja hellät tunteet.

2009-01-22T21:01:00.000+02:00

Pahoittelen jälleen pitkää päivitysväliä, mutta ovat nuo kouluhommat pitäneet (muka) vähän kiireisinä. Ja nyt on sitten ahdistuskin alkanut hiipiä arkeen, kirjoitukset lähestyvät vähän turhankin nopeaa tahtia. Vasta eilenhän niihin oli pari kuukautta aikaa..? Tässä tänään taas totesin, että kirjoitusten lähestyessä alkaa esim. englannin kuuntelut mennä aina vain huonommin ja huonommin. Ja se perhanan tekstitaidon koe, jossa pitäisi osoittaa syvällistä ajattelua. Näillä aivoilla?

No niin, sitten mielenkiintoisempiin asioihin. Ellillä alkaa olla hanskassa istuminen ja maahanmeno (kokeilin nopealla tahdilla käskyttäen, yllätti muuten aika positiivisesti!), sivulletulo on vielä vaiheessa edelleen. Perusasennossa pysymistä ollaan harjoiteltu ohjaajan liikkuessa (yrittäkää ymmärtää mitä meinaan), ja neiti on alkanut oivaltaa mitä haetaan takaa. Ollaan myöskin keskusteltu EI-sanan merkityksestä, ja aika nopeasti sekin homma alkoi pyöriä toivotulla tavalla. Vieläkin jaksan toistella kuinka erilainen tämä otus onkaan poikiin verrattuna..

Jäynä on harjoitellut liikkeestä seisomista ja luoksetulon pysäytystä, homma alkaa olla sillä mallilla että ehkäpä sitä sinne kisoihin uskaltaisi lähteä vajaan kuukauden kuluttua. Hyppyä ei olla päästy harjoittelemaan ollenkaan, mutta täytyy yrittää soveltaa omia harjanvarsia ja tuoleja siinä hommassa tuossa ensi viikolla (koeviikolla tunnetusti keksii monia asioita, joita tekee mielummin kuin että lukisi kokeisiin..). Kuonokoppaan olen myös poikaa totuttanut, ja ihan hyvin sekin homma on lähtenyt käyntiin. Uskottavuus nousee kymmenkertaiseksi heti kun koppa on päässä. :D

Jäynän kanssa ollaan myös harjoiteltu sisällä esine-etsintää, ja viime viikonloppuna käytiin Seinäjoella poliisisetien kanssa treenaamassa jossain isossa tehdashallissa tms. Homma toimi niin kuin aina ennenkin..

Niin ja viikonloppuna kävin myös hakemassa kotoa Keravalta uuden perheenjäsenen: Pikku-Escorttini poistuttua keskuudestamme on ollut auton paikka tyhjänä. Passatti alias Synti pääsi nyt sitten etelästä tänne kylmään pohjoiseen (juu, kaikki Jyväskylän yläpuolella on Lappia! :)), ja nyt on sitten ainakin TILAA (farmari). Ihanaa! Synnistä laitan kuvan sitten joskus kun päästään perhepotretti ottamaan.

Emppu nukkuu, syö ja piereskelee. Hyvin hyödyllinen otus. :D No ei, ollaan me kaukokäskyjä E:n mielenvirkistykseksi harjoiteltu, kuin myös kuonokoppaa sai herra kerran kokeilla. Niin ja trimmiä se olisi vailla. Anyone?

Siinäpä tällä erää, pahoittelen äärimmäisen epäselvää tekstiä, mutta kahden viimepäivän aikana tehdyt ruotsin aineet ovat vieneet viimeisetkin aivosoluni mukanaan. Jag måste gå nu. Siinon mun ruottintaidot..

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

2009-01-05T17:12:00.000+02:00

.. näin hieman myöhässä. :D

Nyt on Elli sitten parisen viikkoa täällä asustellut, ja elämä alkaa normalisoitua pikkuhiljaa. Alkuun meni yöt kitistessä ja hengitellessä (ulkokoiralla aikas kuuma sisällä), mutta nykyisin elo sujuu jo hyvin. Elli on äärimmäisen energinen ja sosiaalinen koira, joka osaa tehdä pahojaan niin suloisesti ettei sitä meinaa viitsiä kieltää ollenkaan. ;) Lelli-Elli -lempinimi onkin kovassa käytössä!

Jäynä on aivan rakastunut uuteen tulokkaaseen, ja ne painisivatkin aivan jatkuvasti jollei niiden yhteiseloa hieman rajoitettaisi. Emppu ei ole niin otettu Ellistä, mutta kovasti se on jo oppinut milloin kannattaa käydä varastamassa Ellin luut sen häkistä..

Elli on pieni, jättikelpien näköinen eläin, joka aiheuttaa vierailijoille mustia silmiä (pomppupomppupomppu..). Siitä ei ole pahemmin edustavia kuvia, sillä se ei pysy hetkeäkään paikoillaan. Mutta jos sattuu onni suosimaan niin, että se hetkeksi pysähtyisikin, niin edustavaa siitä ei silti saa. Esimerkki tuolla oikeassa reunassa alhaalla. :D

Siispä tässä profiilikuva linkitettynä, kuvittele se mustaksi ja vähän isommaksi: klik. Ja tässä vielä nukkumiskuva, jatka kuvittelua: klik . :D

Hyvänmieleneläin johon ei voi olla ihastumatta. <3

No niin, sitten poikiin. Emppu on läski. Totesin sen tuossa eilen, kun oikein kunnolla aloin sitä tutkimaan. No, fiksuna ostin sille jo viime viikolla ensimmäistä kertaa senior-ruokaa, joten ehkäpä se tästä alkaa laihtua hissukseen. Jos sitä taas muistaisi, ettei snautseri tarvitse ruokaa samaa vertaa kuin yli 65cm korkea, kasvuikäinen sakemannipoika.. Mutta kun se pari desiä per kerta näyttää niin vähältä. :D

Jäynä on myös hengissä, keräilee kuntoa nyt kun täällä on hyvin lunta. Avoimen liikkeistä olisi vielä opeteltavana seisominen (ei, se ei vieläkään osaa sitä..) sekä luoksetulon pysäytykset, hypyn istuminen pitäisi saada tuhat kertaa nopeammaksi (ei ehkä olisi kannattanut opettaa hypyn jälkeen seisomista pallon avulla..) ja nouto varmemmaksi.

Ja se seuraaminen.. Onnistuin sen niin mukavasti pilaamaan, kun BH-koetta varten piti hinkata kestoa. Ollaan siis palattu taaksepäin, haetaan nyt vain intoa hommaan. Kyllähän tuo teknisesti menee edelleen oikein, mutta se tekemisen tuntu puuttuu. Tai no, nyt ollaan jo selvästi menossa parempaan suuntaan.

Loman aikana ollaan tehty naksujuttuja, enimmäkseen kosketusalustaa kaikille. Jäynälle myös sisätiloissa henkilöetsintää (tai no, tyynyyn kiinnikäymistä) ja Elli on opetellut istumaan ja menemään maahan käskystä. Seuraavaksi opetuksen alle tulee sivulletulo takaata kiertäen.

Niin joo, ja kerrankin mulla on koira, joka ei vedä hihnassa! Elli, kaikesta vauhdikkuudestaan huolimatta, ei vedä remmissä. Se kun ei ole koskaan oppinut sitä.. Katotaan pystynkö pitämään sen sellaisena loppuun asti. ;) Ellinhän olisi näillä näkyminen sitten tarkoitus lähteä elo-syyskuun aikana tänä vuonna. Ehkä sitten sen jälkeen kolmas kerta toden sanoisi, ja saisin vihdoin hommattua sen ihan oman sakemannin pennun. :D

(Niin joo, ja ihmetelleille: blogi oli hetken salasanan takana, sillä tarkoituksenani oli väsäillä ulkoasujen kanssa itsekseni. No, koska siitä ei tullut niin hienoa kuin olisin halunnut, vaihdoin toisenlaiseen valmiiseen pohjaan, ja nyt tänne on taas vapaapääsy. :))

Fluss-Strand Elysee

2008-12-08T22:43:00.000+02:00

Niin lukeepi papereissa. Väri on musta, ja nimi on Elli (nykyisin). Pikku sähikäinen. Ans kattoo miten menee. :D

Reissu oli lievästi sanottuna pitkä, klo 9 starttasi auto Kannuksesta, ja klo 21 se lopullisesti pysähtyi Kannuksessa. Kilometrejä tuli semmoiset 700 ja vissiin vähän päällekin, ja nyt on niska lopullisesti jumissa ajamisesta. Mutta kannatti. :D

Jäynä x 1, Emppu x 2

2008-12-03T19:58:00.000+02:00

No niin, nyt se on sitten varmistettu: pojille saapuu seuraneiti ensi viikolla. Neidin nimi sattuu olemaan juuri sopivasti myös Emppu, joten katsotaan millaiseen nimisirkukseen vielä päädytään. :D Emppu jr. on 9kk ikäinen saksanpaimenkoiranarttu, väri ilmeisesti mustahtava. Lisätietoa viikon päästä mahdollisesti.

Jäynä on viimein päässyt ohi kennelyskästä, joten nyt onkin sitten taas Empun vuoro sairastaa: selkä on jälleen jumissa liukkaiden kelien takia. Droppia naamaan siis, ja yritän tuota saada hieromalla paremmaksi.

Lukiota on jo viikko takana, ja vielä ollaan hengissä. Tänään kävi Rajalta porukkaa katsomassa koiria ja opistoa, joten siellä oltiin sitten Jäynän kanssa "edustamassa". Oli hieman pienessä saksalaisessa kuukauden tauon jälkeen virtaa, ja käytös sitten sen mukaista.. Nähtiin myös kaksi pientä possua ekaa kertaa, vaikka ne ovat ilmeisesti olleet jo hetken uusilla ohjaajillaan. Möhköistä tulee isona lapraattoreita tullille, toivotaan niille siis kaikkea hyvää. :D

Esine-etsintä meni vaihtelevasti, uusi tilanne hieman hämäännytti mutta jotkut asiat taas menivät hyvin. Pinnoilla liikkuminen oli Jäynällä aikas vaivatonta, paitsi pimeässä huoneessa ollut liukas lattia aiheutti hetkellisen ajatustuokion. Traktoriinkin pääsi J kiipeämään. :D

Homma hanskassa, hanskat hukassa.

2008-11-20T18:00:00.000+02:00

Jopas taas on hetki pyörähtänyt.. Jäynä kituuttaa tällä hetkellä kennelyskän kanssa, yskiikröhii aina hetkittäin. Emppu on ihmeen kaupalla selvinnyt (tähän asti ainakin) ilman yskimistä, mutta kynsien kanssa meinaa taas järki lähteä.. Näin kylmemmillä ilmoilla ne tuntuvat ottavan vähän turhankin paljon osumaa, ja joka pirun vuosi!

Koirasuunnitelmat on viimeisen viikon aikana menneet ihan nurinniskoin ja takaisin samaa vauhtia, positiivisessa mielessä tosin. Kassotaan mitä tässä parin kuukauden sisällä tapahtuu.. ;) (Ja mää vannoin etten mitään narttuja vielä vuosiin kattele..)

Poikien kanssa ollaan treenailtu pikkuhiljaa tunnaria, ja Emppu on yllättänyt oppimisvauhdillaan ja keskittymiskyvyltään. Jäynällä meinaa neljän toiston sarjat olla liiankin vaativia, Empulla taas viisi tai kuusikaan kertaa per sarja ei tunnu missään. Jännä nähdä mikä on lopputulos.

Muutto alkaa olla lopuillaan, hyvin ollaan poikien kanssa kotiuduttu tänne perämettän takarajoille. ;D Lenkkimaastot on paremmat, joskin takapihaa ei enää voi käyttää poikien virkistyskäyttöön.

Kuviakin tuossa eilen tuli otettua (kiitos Lotalle jälleen kameran lainasta ja Marjolle seurasta), nyt saadaan taas vähän talvisempaa tunnelmaa tänne blogiinkin. Lumi ja pakkanen ovat ihan mukavaa vaihtelua, tosin kuin Escortin tankkiluukun kiinnijäätyminen ja jäähuurre ikkunoiden sisäpuolellakin.. Noh, mitäs pienistä. Kun vaan saa pyörän oikeille asetuksille niin saa pieni Fooorti jäädä talviteloille hetkeksi. (Huomatkaa, olen ihan tyytyväinen kun pääsen harrastamaan pian liikuntaa!)

Lukiojakso alkaisi ensi viikolla, äidinkieltä ja englantia pitäisi varsinkin opiskella kun niistä on sitten kirjoitukset alkuvuodesta (tekstitaidonkoe ja kuullunymmärtäminen helmikuussa, loput maaliskuussa). Vois ahdistaa, mutta onneksi ei vielä. Plääh. (Niin ja lukiojakson kaksi ruotsin kurssia, 5 & 6, vaikken ole edes 4:sta vielä käynyt. Ja ykkösen suoritin v. 2005, kolmosen v. 2007 keväällä ja kakkosen v. 2007 syksyllä.. Saa nähdä miten sen kirjoittamisen suhteen käy..)

Tässä pari kuvaa, mää lähren syömään jäätelövä ja kattomaan telkkaria viikon tauon jälkeen. No, melkein viikko.

Tähän sopii: Zen Café - Hontelot Pojat

Emppukin pääsi vauhtiin kynsistä huolimatta.

Jäynä huurteessa.

Ei o häpee olla kipee.

2008-11-07T20:09:00.000+02:00

Kovan menon -viikonlopun jälkeen ollaan nyt sitten poikien kanssa oltu hieman rauhallisemmissa tunnelmissa, nimittäin torstain ja tämän päivän olen ollut sairaslomalla. Keskiviikkona viiden aikaan valittelin, että tuntuu jatkuvasti olevan vähän kylmä ja kurkkuakin särki. No, kahdeksaan mennessä olikin sitten jo kuume tapissa ja olo muutenkin kaikin puolin mahtava. Nyt on sitten hermo kireällä kahden energiapommin kanssa, miten niillä just nyt on paljon energiaa kun ei koskaan muuten kotona ole??

Tiistaina päästiin vihdoin ja viimein käytännön tunnille, käytiin ottamassa pelastushaut puhtaalle alueelle (meni tosi hyvin!) ja esineruutua (meni tosi paskamaisesti, jopa kirjaimellisesti..). Esineistä eka tuli hyvin, ja sen jälkeen menikin sitten paskaralliksi. Nooh, jos sitä ensi kerralla muistaisi taas valmistella koiran kunnolla ennen esineruutua.

Otettiin lopuksi vielä teoria- ja käytännönopetus haun tyhjien pistojen opetukseen, ja saksalaiset pääsivät kokeilemaan miten onnistuu. Jäynällä pyöri herneet päässä, kun metsä olikin yhtäkkiä täynnä ukkoja muttei niitten luo päässytkään heti ekana! Irtaantui hyvin tyhjälle pistolle, tuli takasin ja juoksi satasta maalimiehen luo keskilinjan toiselle puolelle. Tätä jatketaan, jos vaikka saisin homman toimimaan silleen kunnolla. :D

Maanantaina tehtiin kaupunkilaistyttöjen kanssa jotain "kerran elämässä" -juttua. Käytiin kyntämässä peltoa! Jäljen hyvyydestä en tiedä, mutta ei meitä kukaan sättimään tullut joten kaippa se kelpasi. Tulipahan sitäkin kokeiltua.

Huomenna lähdetään tyttöjen ja poikien kanssa Seinäjoelle treenaamaan, saas nähä mitä kommentteja kotia tuodaan.

Viime aikoina oon seuraillu Jäynän liikkumista, ja se tuntuu varovan selkäänsä hieman. Viime viikollahan sillä alkoi tosiaan nämä istumis-ongelmat. Täytyy keskustella jos hierojalla päästäisiin käymään, omin käsin annettu apu ei ole auttanut (ylläri sinänsä..). Jumiutuminen ei olisi yhtään ylläri, sen verran vauhdikasta tuo meno välillä lenkillä on vaikka kuinka sitä lämmittelee ja jäähdyttelee. Vi ska se.

(Niin ja IIK! Kirjotukset lähestyy, enää kolme kuukautta..)

Totuus.

2008-10-30T22:49:00.000+02:00

BH A-osa part 1, istuminen ei ole in.
BH A-osa part 2, istuminen ei edelleenkään ole in..

BH Hellraiser Uric

2008-10-29T19:36:00.000+02:00

Päästiin kuin päästiinkin tuo BH läpi, vaikkei se kovin kaunista katseltavaa ollutkaan. Jäynä oli ennen suorituksen alkua kovastikin vireessä, mutta jonnekin se vire sitten katosi jo ilmoittautumisessa. Arvonnassa "onnetar" iski meidät ensimmäiseksi, joten valmistautuminen jäi vähän puolitiehen. Seuraamiset oli kamalan näköisiä, ei istunut vaikka piti ja luoksetulossa törmäsi ja meni täysin vinoon perusasentoon. Paikallaolo oli ainoa täysi kymppi, oli nimittäin sellaista häiriötä ettei moni uskoisi.. Mun ja Jäynän välistä meni nimittäin esim. yksi auto, pari törttöiliää ja ohi juoksenteli ihmisiä. Mutta pysypä se siellä, vaikka lonkalleen vetikin ja pää oli välillä maan tasalla. :)

Nyt saadaan sitten viilailla pilkkua toisissa lajeissa, suoritusvarmuutta ei varmaankaan keretä hankkia siinä määrin kuin haluaisin, ennen kuin Jäynä lähtee seuraavalle ohjaajalle.

Niin..

2008-10-28T13:56:00.000+02:00

.. ja kuten huomaa, BH-koe ei pahemmin jännitä kun en edes muistanut mainita siitä edellisessä tekstissä. :D Se on siis huomenna, vähän päälle 24 tuntia vielä. Jotenkin oon taas siinä "denial"-vaiheessa, mitä ei ajattele, sitä ei ole. :D Tottiksen osalta pitäisi mennä läpi, ei nyt ihan täysiä pisteitä tulla saamaan mutta sinne päin. Jäynä oli eilen treeneissä (sen puolentoista viikon treenitauon jälkeen..) aikas kovastikin vireessä, jolloin se edistää ja painaa seuraamisessa. Argh. Sille asialle ei kuitenkaan oikein voi enää mitään, menee sitten miten menee. Pitkät seuraamiskaaviot varsinkin aiheuttavat sille yliyrittämistä, joten epämäärällisyyksiä huomenna tiedossa..

12.11 olisi Kankolla toko-koe, alkuun oli sinne tarkoitus tähdätä avoimeen, mutta totesin että mikäs kiire tässä. Antaa Jäynän kasvaa rauhassa, sitä se tarvitsee tällä hetkellä. Ollaan kuitenkin jo alokkaasta ihan hyvät pisteet käyty hakemassa, ja jos huomenna nyt BH-koe läpi päästään niin saa kyllä tottis olla tauolla hetken. Katsotaan sitten vuoden vaihteen jälkeen sitä osastoa, tämän jälkeen keskitytään niihin maastolajeihin enemmän. Sitä tulee turhan helposti kiirehdittyä ja hätäiltyä, että tuota ja tuota pitäisi osata jo tämän ikäisenä.. Loppujen lopuksi, kuten eilen fiksusti todettiin, aina joku on parempi ja suorituspaineet luon ihan minä itse. Joten nyt ollaan ja hengaillaan, turha nipottaminen saa jäädä hetkeksi. Ehkä tämä arki lähtisi paremmin sitten sujumaan..

Kattoo sitten jos keväällä TK2:sen pokkais. ;D

Yllätyksiä ja masennuksia.

2008-10-28T13:18:00.000+02:00

Tänään oli jännä päivä, poikia tultiin koululle asti hieman testailemaan. Testeissä ilmeni positiivisia ja negatiivisia yllätyksiä, ja varsinkin Jäynän alustoilla liikkumisesta olin positiivisesti yllättynyt. Se liikkui metalliverstaalla vapaana ihan hyvin, ohjaaja ei antanut yhtään tukea joten joutui liikkumaan itsenäisesti. Testaaja heitteli sille (täysin ennennäkemätöntä) metallikapulan palasta (näytti vähän ID-tunnistuskapulalta) ympäri huonetta ja vaikeisiin paikkoihin, kuten metallikoneiden (tms) alle ja heiluvan peräkärryn päälle. Jäynä oli hieman paineistunut, ja possuili kapulan kanssa (ei tuonut luo vaan sylkäisi pois suusta kun tuli lähelle..), mutta ihan hyvää palautetta tuli.

Esine-etsintä suoritettiin vanhassa lämmittämättömässä puurakennuksessa, jossa olemme viimeksi käyneet alkukeväästä. Esine oli noin metrin korkeudella olevassa kaapissa, kaapin ovi oli vähän raollaan. Jäynä lähti vauhdilla etsimään patukkaa, muttei osannut kohdentaa mistä vieno haju tulee. Juoksenteli siellä sitten pulpettipinojen ja pinottujen tuolien lävitse (oikeasti ahdasta ja hankalaa). Se etsi aktiivisesti, mutta vähän ajan kuluttua yritti alkaa ilmaista testaajaa (samako se nyt on, ilmaiseeko lelun vai vieraan ihmisen kun sekin on sinne selkeästi eksynyt :D) sekä hakea tälle pahvilaatikkoa. Kesken pelleilyn tuli haju nenään, ja koko koiran olemus muuttui -> ryntäsi kaapille eikä säikkynyt vaikka meinasi heilauttaa koko hökötyksen nurin. Loppujen lopuksi sakemannin aivot raksuttivat sen verran kovaa, että sai kaapin oven auki ja kahmaisi patukan suuhunsa. Kyllä se oikeasti osaa nenäänsä käyttää. :D

Viimeiseksi testaaja leikki poikien kanssa (yksi kerrallaan tosin), perus saalistreeniä vain. Jäynällä meinasi mennä vähän yli, veti nimittäin liinaa vasten niin pahasti ettei saanut henkeä -> meni vähän pasmat sekaisin. Muutenkaan ei sujunut yhtään niin hyvin kuin yleensä. (Niin hyvin kuin se nyt sitten meneekään.)

Jäynän veli oli kuuleman mukaan edellisellä viikolla (tms jälleen) testattu, ja testit läpäistyään alkaa sen ura oikeana poliisikoirana lähestymään. Omistakin testeistä kuultiin jotain uutta, jos kaikki menee hyvin niin koirat lähtevät vasta huhti-toukokuussa. Yllätyksiä voi toki tulla, mutta tällä mennään tällä hetkellä. Ainakin yksi Hellraiser U-pentueen pojista on siis varmasti matkalla valtion hommiin. :)

Ja pentukuume on valtaisa..

Voittajafiilis..

2008-10-22T23:08:00.000+03:00

.. näin kolmen kennelvuoropäivän jälkeen. :D Hengissä ollaan vielä selvitty, ja mölli-BH:kin käytiin "suorittamassa" eilen. Homma meni ihan ok, istumista ei suoritettu kunnolla kun fiksuna sanoin väärän käskysanan (J jäi seisomaan).. Ei sillä että se vieläkään ihan varma liike olisi, mutta helpottaisi tietty hommaa jos käskyttyisi koiraa oikein. Seuraamispätkät meni yllättävän hyvin, hienoista painamista havaittavissa (Jäynä ylivireessä oltuaan aamun pihalla häkissä), mutta vasemmalle kääntymiset olivat aika buenot. Maahan meni edelleen turhan hitaasti, ja luoksetulossa keksi sitten tulla täysiä päin -> vino edessä. Sivulle tuli hyvin. Lisäksi tietenkin ohjaaja käytti ilmiömäisiä vartaloapuja.. Mutta no, ehkä olisin voinut valmistautua hommaan vähän paremmin, katsotaan sitten ensi viikolla. :D Paikallaolossa ei ollut mitään ongelmaa, ihan hyvin kun maanantaina sitä ekaa ja vikaa kertaa treenattiin ennen eilistä.

Pojat voivat hyvin, vähän vähemmällä aktiviteetilla joutuvat olemaan loppuviikon, mutta eiköhän nuo selviä.

Ensi viikolla voisivat numerot näyttää tältä:

Hulluus huipussaan.

2008-10-16T23:10:00.000+03:00

Yllätin itteni ja ilmoittaudun vapaaehtoiseksi TOPpeilemaan kennelille tyttöjen avuksi. Pakko myöntää että ihmeen kivuttomasti ainakin tämä päivä lähti käyntiin, paskaa puhuttiin hyvin koko rahan edestä eikä oikeat hommatkaan vaikealta tuntuneet. Saa nähdä mikä on fiilis puolentoista viikon päästä, tämän viikon jos olen topissa ja ensi viikko meneekin sitten varsinaisessa kennelvuorossa.. :B

Ensi viikkolla olisi mölli-BH, jos vaan mukaan päästään niin mennään. Virtaa varmasti koirasta löytyy kennelhommien takia, taidosta nyt sitten taas en niin tiedä. Täytynee harjoitella pikaisesti selkä koiraan päin paikkamakuuta, jos ei onnistu 21. päivään mennessä niin tehdään sitten silleen kuinka onnistuu. Tosiaan se oikea BH on sitten kahden viikon kuluttua.. (Tai siis mennyt jo, jos ihan tarkkoja ollaan.) Ja kaksi liikettä edelleen "opettamatta", liikkeestä istuminen ja se paikkamakuu kun toinen suorittaa. Ja tietenkin seuraaminen ei ole vielä sellaista kuin toivoisin, liikkeestä maahan menee edelleen hitaasti ja henkilöryhmää ei hirveästi olla treenattu. Kaupunkiosuuteen en ole ajatustakaan tuhlannu.. Hyvillä kantimilla siis mennään. :D

Mutta kahdessa viikossa kerkeää opettamaan vaikka koko BH:n liikkeet (jos siis ohjaaja osaisi hommansa..), joten eiköhän me vielä selvitä. :B Ei kuitenkaan viitsisi rimaa hipoen virallista käyttäytymiskoetta läpäistä, oma ylpeys kärsii..

Viime päivinä olen ylittänyt itseni ja naksutellut molempien karvanaamojen kanssa. Emppu selkeästi tykkää hommasta, aivot melkein ylikuumenevat ja raksutuksen lähes kuulee. Nopeasti yhdistää naksun ja halutun asian yhteyden, ja esim. laatikkoihin sisälle meno / niiden päälle hyppääminen on nopea homma, n. 2 minuuttia maksimissa. Osaa siis mukavasti tarjoilla itse, kunhan vain annan sen rauhassa tarjota itse enkä ala käskyttämään -> ei opi itse vaan alkaa vastahakoiseksi. Ei esim. tykkää hypätä ahtaaseen laatikkoon jos hoputan, mutta kun itse saa vapaaehtoisesti tehdä niin ylittää itsensä ja ahtautuu pieneen tilaan. Nokkela otus. :)

Sakemannilla taas raksuttaa vielä kovinkin hitaasti, näkee oikein kuinka pyörät pyörivät. Jäynä ei vielä uskalla tarjota itsenäisesti niinkuin Emppu, mutta koko ajan petraa. Nyt on jo onnistuttu ahtautumaan samaan laatikkoon kuin Emppu aiemmin. :D Myös perusasennon paikkaa ollaan varmisteltu naksulla. Täytyy jatkaa näitä..

Nyt syyslomalla on kivaa kun voi nukkua pitkään ja mennä myöhään nukkumaan. Tiistaina käytiin kotosalla Empun kanssa, ja keskiviikkona tultiin takaisin Kannukseen. Kolme kautta 24:sta on nyt katsottu, pari viikkoa siinä menikin. Koukkuun jäin vaikken mikään himofani olekaan. :D Hopeanuolet toin kotoa, että niitä sitten varmaan seuraavaksi. Sitten täytyy etsiä vaikka se 24:sen neljäs tuotantokausi käsiini. 8D

Ajattelin pitää tämän version blogista pirteänä, joten isketäänpä joka tekstiin joku kuva. :D

Peruuttamisen harjoittelu aloitettu.

Niin ja onnea myös Empun muille sisaruksille, vielä monta vuotta edessä!

Lapsenmielisin.

2008-10-15T22:22:00.001+03:00

Emppu 8-vuotias 15.10.2008!

Muutto.

2008-10-15T21:14:00.000+03:00

Back in business, hermo meni vuodatuksen kanssa joten siirtykäämme tänne. Ehkä nyt menisi hetki ennen kuin taas homma tökkää.. Päivittäkäähän linkkinne! :)

Menee kyllä vielä hetki ennen kuin sisäistän miten tämä bloggeri toimii. Katsotaan josko jossain vaiheessa jaksaisin sitten jopa jotain hienoakin värkätä tänne. :D